KAJASTUS 1 2023 KEVÄT
Kirjailijavieraana Iida Rauma
Gyöngyi Pere-Antikainen (kirjoittaja). Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittaja Iida Rauma oli meillä kirjailijavieraana. Näin hän sanoo Hävitys-romaanistaan: ”Tämä romaani oli emotionaalisesti kamalan vaikea ja raskas kirjoittaa ja on iso helpotus, että se on olemassa. Minusta tuntui, että jos en pystyisi tätä kirjoittamaan, en kirjoittaisi enää mitään. Edellisen kirjan jälkeen tuntui siltä, etten voi enää kiertää tätä aihetta.” Huom! Iida Rauman romaani Hävitys (Siltala) on ehdolla Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lue juttu Näin luet uudistunutta Kajastusta. Tälle sivulle on koottu Kajastuksen artikkelit, jotka aukeavat kunkin jutun linkistä Lue juttu. Kulttuurin tuulahduksia (Kulttuuri), kolumnit, Mauri ja Mustis -sarjakuva ja paljon muuta sisältöä löytyvät valikosta. HUOM! Kännyköissä ja tableteissa valikko on kolme viivaa sivun ylänurkassa. Toinen valikko on alinna.
Kulttuuripuutoksella on hintansa
Taikusydän-yhteyspisteen erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf piti mainion puheenvuoron kulttuurihyvinvointia pohtineessa seminaarissa 9. helmikuuta Säätytalolla Helsingissä. Aluksi Rosenlöf toisti vahvasti ja moneen kertaan todistetun faktan, että kaikenlaisella kulttuuritoiminnalla on monien muiden ulottuvuuksien ohella ihmiselle paljon hyvää tekeviä vaikutuksia. Kulttuurihyvinvointiajattelu on tullut osaksi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuutta. Hyvinvoinnin ajatellaan paranevan kunhan ihmiset lisäävät liikuntaa, ravitsevat itsensä monipuolisesti, välttävät päihteiden käyttöä, nukkuvat hyvin, ovat luonnossa ja osallistuvat kulttuuririentoihin joko kuluttajana tai tuottajana. Sote-palvelut ovat vain pieni osa hyvinvointiimme vaikuttavista tekijöistä. Rosenlöfin mukaan muualta tulee noin 80 prosenttia. Suora lainaus Rosenlöfiltä: ”Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö tarvitsisi sote-palveluita. Painopisteen palveluissa tulisi kuitenkin siirtyä ennaltaehkäisyyn siten, että sote-palveluiden kuormitus vähenisi ja hyvinvointimme paranisi. Ylipainoon, liikkumattomuuteen, päihteiden käytön vähentämiseen, riippuvuuksiin, hyvään uneen ja mielen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa mm. liikunnan, ravitsemuksen, kulttuurin, taiteen ja luonnon keinoin. Lisäksi tarvitaan terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Kulttuurilla, taiteella ja luovalla toiminnalla on omat värinsä tässä hyte-paletissa, jossa kaikki liittyy yhteen. Sopivat värit jokaisen omaan hyte-maalaukseen saadaan eri värejä sopivassa suhteessa sekoittamalla.” Sitra on lisännyt megatrendiselvityksessään palettiin myös sosiaaliset suhteet, merkityksellisyyden kokemukset ja yksilön mahdollisuudet toimia yhteiseksi hyväksi. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu on monen muun toimijan ohella mukana Kulttuurihyvinvointipoolissa, joka haluaa edistää kulttuurin hyviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille. Meillä on siihen hyvät syymme. Olemme omassa toiminnassamme havainneet, kuinka merkityksellistä monelle näkövammaiselle ihmiselle on osallistua järjestämiimme tapahtumiin. Osallistuminen vähentää yksinäisyyden tunnetta, lisää sosiaalista kanssakäymistä, rikastuttaa elämää ja jakaa paljon hyödyllistä tietoakin. Samalla yhdistyksemme kokemus osallistumisen monenlaisista esteistä karttuu koko ajan. Saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjakokoelmat eivät ole läheskään kattavat, etukäteistietoa yleisestä kulttuuritarjonnasta ei ole helposti saatavilla, kuvailutulkkaukset puuttuvat ja tilat ovat usein vaikeasti tavoitettavia. YK:n vammaisten yleissopimus velvoittaa 30. artiklassaan valtion takaamaan vammaisille täydet osallistumismahdollisuudet kulttuurielämään. Näkövammaisten osalta vireä mutta heikossa taloudellisessa tilanteessa oleva yhdistyksemme koettaa valtion tuella tarjota mahdollisuuksia omaehtoiseen kulttuuritoimintaan ja toimia osallistumisesteiden vähentämiseksi yleisiin kulttuuripalveluihin. Työtämme vaikeuttaa entisestään Taiken päätös leikata jo ennestään pienestä toiminta-avustuksesta -120 000 euroa – kymppitonnin. Ajatus työmme kulttuurihyvinvointia edistävästä vaikutuksesta ei selvästikään vielä ole rantautunut päättäjien mieliin. Yhteiskunnan tuen heiketessä meidän on pakko supistaa toimintaamme ja siten heikentää kulttuurin näkövammaisille hyvää tekevää vaikutusta. Anna-Mari Rosenlöfin puheenvuoroon perustuva artikkeli löytyy täältä: https://taikusydan.turkuamk.fi/blogi/tilanne-paalla-katsaus-kulttuurihyvinvointialan-viime-vuosien-kehitykseen/JUTUT
Kajastus 1 2023 jutuista on esittely tällä sivulla. Pääset lukemaan kutakin juttua kohdasta Lue juttu.
Moai-patsaita lumesta
Pasi Päivinen. Tänä talvena Joensuussa saatiin nähdä ihmeellisiä lumesta tehtyjä patsaita uskomattoman upeassa valaistuksessa. Taidepuutarhaan oli pystytetty lumesta 15 luonnollisen kokoista Pääsiäissaaren Moai-kivipatsasta. Ne ovat nähtävissä pääsiäiseen asti, elleivät sula sitä ennen. Lue juttu
Rosa Liksom Lapista
Timo Kuoppala. Saimme marraskuussa Rovaniemen Pohjanhoviin kirjallisuusviikonloppumme vieraaksi kiitetyn Väylä-romaanin kirjoittajan, Lapin kosmopoliitti Rosa Liksomin. Rosan ajatuksia Lapista: Lapissa inspiroivat luonto ja mahtavat tarinat. Olen kasvanut tarinoiden, en kirjojen keskellä. Lapissa näkee revontulet, linnunradan – kosmoksen kauneuden. Lapissa voi kokea valon hulluuden. Lue juttuNyt larppaamaan
Anne Huttunen. Liveroolipelaaminen eli larppaaminen on improvisoitua näyttelemistä. Se on leikkiä, jossa ihminen vapautuu omasta persoonastaan. Aluksi larppaaminen oli nuorten harrastus, mutta nyt se on levinnyt senioripiireihin saakka. Näkövammaiset eivät ole poikkeus. Lue juttu
Kulttuuria kotiin
Timo Kuoppala. Etkö löydä kulttuuri- tai tapahtumapalveluita? Lämpiö on viiden kaupungin rahoittama hanke joka tuo tapahtumapalveluita kotiin ilmaiseksi. Palvelu on suunnattu senioreille, mutta se on avoin kaikille. Lue juttu
Lauluryhmä Laulunhelmi
Marianne Tenhami. Näkövammaisten Kulttuuripalvelun lauluryhmällä on uusi vetäjä Minna Tuuliainen ja uusi nimi: Laulunhelmi. Tässä haastattelussa kerrotaan Minnan tarina. Hän tiesi jo kaksivuotiaana että hänestä tulee laulaja. Mutta tuli paljon muutakin, muun muassa opettaja ja laulutilaisuuksien organisoija. Laulunharrastajat kiittävät! Lue juttu
Raimo Tanskasen kunniaksi
Toivoa tanssimalla
Satu Kanervo. Helsinkiläinen Tytti Karhu päätti toteuttaa pitkäaikaisen unelmansa naisten tanssitapahtumasta, koska nyt jos koskaan tarvitsemme iloisia juttuja, jotka tuovat toivoa elämään. Naistenpäivän naistentanssit järjestetään 10.3. klo 19-23 yökerho Apollossa nimellä Wonderful Women – Dance Party. Lue juttu
Orkesterin montusta uuteen työhön
Timo Kuoppala. Kun Juhani Kaasisen näkö heikkeni niin että hän ei enää voinut soittaa selloa nuoteista, orkesterisellistin ura vaihtui kelan palveluneuvojaksi. Soittaminen ei toki ole jäänyt, kaikki vain pitää opetella ulkoa. Juhani suunnittelee pistenuotteihin tutustumista. Lue juttuTaiteilijat kuvailivat
Tanja Rantalainen. Haa Galleriassa Suomenlinnassa koettiin mielenkiintoinen kuvailutulkkaushetki. Kaksi kuvataiteilijaa, Hanna Räty ja Hanna Vahvaselkä, kuvailutulkkasivat itse näyttelyn, jossa oli myös heidän omia töitään. Lue juttu
Portviinin kotona
Pasi Päivinen tuo terveisiä Portugalista, jossa hän pääsi tutustumaan portviinin saloihin.”Pieni ja sympaattinen Quinta dos Corvos -viinitalo oli hiljainen ja meidät otti vastaan Corvon perheen jäsen henkilökohtaisesti. Hän kertoi kiireettä ja pieteetillä portviinin valmistuksesta näyttäen kuvia perheen viinitilalta ja kierrätti katsomassa portviinin valmistumista tynnyreissä viileässä kellarissa”. Lue juttu
Mitä kuuluu Mira-Maria
Olli Lehtinen. Mira-Maria on monien lukijoidenkin tuntema laulaja ja muusikko, jota on aina hauska tavata. Nyt hän päätyi toisen Kajastuksen tutun eli Vinokkaan, Olli Lehtisen, tiukkaan haastatteluun. Mira-Maria esimerkiksi kertoo, että hänelle tärkeätä on laulujen melodisuus ja sanoitukset ja se, että hän pustyy eläytymään lauluun ja tulkitsemaan sen mahdollisimman hyvin. Lue juttuHarmonikka 200 vuotta
Joose Ojala. Harmonikka oli aikansa sähkökitara, se kuului jokaisen itseään kunnioittavan bändin vakiosoittimiin. Nyt on hieman toisin, mutta soitto soi edelleen. Joose kertoo harmonikan 200-vuotisesta historiasta ja valottaa nykypäivän haitaristin elämää. Lue juttu
Elina Brotherus – vierailija
Tuula Paasivirta. Helsinkiläisen Taidemuseo Didrichsenin kevään näyttelyssä esitellään valokuva- ja videotaiteilija Elina Brotheruksen uusi valokuvasarja Vierailija – Visitor. Näyttely on avoinna 11.2.–28.5.2023. Kajastuksen jutussa esitellään taiteilija ja kuvien kohde. Lisäksi selvitetään miten taidemuseo sai alkunsa. Lue juttu
Lukumummit
Tuula-Maria Ahonen. Haluaisitko lukumummiksi tai -vaariksi? Kirjoittaja on ryhtynyt lukumummiksi ja nauttii tehtävästään. Lue juttuKiinalaista ruokaa
Sanna Tynkkynen. Kiinalaisessa kalenterissa eletään Jäniksen vuotta. Jänikselle perhe ja ystävät ovat tärkeitä, joten mikäpä olisi parempi tapa viettää aikaa läheistensä kanssa kuin kokoontua yhteiseen pöytään nauttimaan hyvästä ruoasta. Katetaan siis pöytä kiinalaisella, jaettavaksi tarkoitetulla aterialla. Lue juttu
Somen kuvat
Minna Mononen. Facebookissa ja Twitterissä pelkkä teksti voi joskus riittää keräämään runsaasti tykkäyksiä mutta Instagramissa pelataan pelkästään kuvilla tai videoilla – teksti on täysin toissijainen juttu, mikä ei ole näkövammaiselle lainkaan hyvä juttu. Lue juttu
Pohdintoja
Mika Veijalainen. Kun näkö alkaa reistailla, monet kysymykset tunkevat mieleen. Kirjoittaja valottaa näkövammaisen satoja kysymyksiä, joihin ei kaikkiin edes ole vastausta. ”Voisi luulla, ainakin minä luulin, että olisin tottunut toimimaan muutoksissa pyrittyäni pitkään auttamaan muita erilaisissa isoissakin muutoksissa. Määrätyllä tavalla taustastani on varmasti apua moniin asioihin. Yllättävän paljon roolin muutos on kuitenkin vaatinut sopeutumista”. Lue juttuNäin tehtiin Hamsterit
Pilvi Meriläinen. ”Jo heti alussa meille oli selvää, että juuri Markku Pölösen tulisi ohjata Huovisen Hamsterit-romaanista elokuva. Melko pian siitä, kun olimme Markun kanssa sopineet tekevämme elokuvan, kuvasimme jo Tampereen seudulla. Sieltä löytyivät sopivat ja upeat paikat. Tuntui myös siltä että Huovinen on sijoittanut romaanin Tampereen seudulle, Marko Röhr ja Hanna Kauppi sanovat. Lue juttu
Sokeat torvensoittajat
Teuvo Ruponen jatkaa ansiokasta Muistoja-sarjaansa. Puhallinorkesterin ensimmäinen keikka oli Vapunpäivänä 1962 ja vähän myöhemmin oli toinen esiintyminen lomakoti Onnelan urheilukentän vihkiäisissä. Tässä jutussa tuntuu historian havina. Lue juttu