Pääsiäissaaren mystiset

Moai-kivipatsaat syntyivät Joensuuhun lumesta

Teksti: Pasi Päivinen, kuvat: Janne Laukkanen

Joensuussa ollaan synnyttämässä perinnettä uuden ja ennen näkemättömän lumi- ja valotaiteen yhdistelmälle. Talvella 2022 Joensuun taidepuutarha Botaniaan ilmestyi 1:1-kokoinen lumitaideteos Englannissa Salisburgin tasangolla sijaitsevasta maailmanperintökohde Stonehengestä. Tänä talvena tammikuun lopussa Stonehengen lumitaideteoksen paikalle Taidepuutarhaan nousi jotain vielä ihmeellisempää, 15 luonnollisen kokoista lumesta rakennettua Pääsiäissaaren Moai-kivipatsasta.

Moai-lumipatsaiden idean takana on joensuulainen valotaiteilija ja Joensuun yliopiston entisestä kasvitieteellisestä puutarhasta elämyskohteen, Taidepuutarha Botanian, kehittänyt Kari Kola alias Valoparta. Taiteilijanimi Valoparta juontuu valotaiteilija Kari Kolan pitkästä ja komeasta parrasta.  

Lumipatsaiden rakennusurakka aloitettiin jo viime vuoden puolella ja töitä paiskittiin seitsemän viikkoa tammikuun lopulle noin kymmenen lumiveiston taitajan voimin ennen kuin Moai-patsaat seisoivat ylväinä paikoillaan. Suomalaisten lisäksi kolme veistomestaria saapui Joensuuhun vähälumisilta seuduilta, Irlannista ja Unkarista.

 – Ketään ei tarvinnut hetkeäkään houkutella tähän taideprojektiin. Kaikki tekijät olivat minulle entuudestaan tuttuja ja paloivat innosta päästä veistämään Moai-patsaita lumesta, kertoo Kari Kola. 

Moai-patsaiden veistäminen lumesta luonnollisen kokoisiksi ja näköisiksi ei ole ollut helppoa ja kevyttä lumiukkojen pyörittelyä iltapäivän ratoksi, vaan erittäin vaativaa lumenveistotaitoa ja -kokemusta edellyttävää kovaa työtä. Lumipatsaat on kasattu muottien avulla. Lisäksi niitä piti koko rakennusvaiheen ajan pystyssä tukirakenne, joka toimii edelleenkin kevään tuloon saakka. Rakentamisessa on käytetty apuna nostureita, moottorisahoja, lumilinkoa ja lumitykkiä. Lumesta rakentaminen eroaa jääveistosta siinä, että lumi on hieman helpompi ja kevyempi käsitellä sekä sallii korjaamisen rakennelmassa.

-Patsaat kestävät hyvin kosketusta ja niitä saa ilman muuta koskettaa, Kola vahvistaa. Koskettelemalla niiden mittasuhteista saa jonkinlaisen käsityksen, mutta Moai-patsaiden mielenkiintoisin ja tunnetuin osa, päät, jotka on tehty lumesta identtisiksi kivipatsaiden kanssa, nousevat sellaisiin korkeuksiin, ettei niiden yksityiskohdista pääse tuntoaistin avulla selville. Siihen tarvitaan kuvailutulkkausta. 

Samoin kuin Moai-kivipatsaat Pääsiäissaarella myös Joensuun 15 lumipatsasta ovat huomattavan kookkaita, jopa yhdeksän metrin korkuisia.

Moai-kivipatsaiden koti on Chilelle kuuluvalla Pääsiäissaarella, jota sen alkuperäisasukkaat kutsuvat nimellä Rapa Nui. Saari sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä n. 3700 kilometrin päässä Chilen rannikosta ja n. 2000 kilometrin päässä lähimmästä asutusta saaresta (Pitcairn). Pääsiäissaari on noin 20 kilometriä pitkä ja siellä elää noin 5 000 asukasta, joista suurin osa ns. pääkaupungissa Hanga Roassa. Saari sai toisen ja meillä tunnetun nimensä hollantilaiselta tutkimusmatkailijalta Jacob Roggeveenilta, joka ”löysi” saaren pääsiäissunnuntaina vuonna 1722.

Joensuun Taidepuutarha Botaniaan valittiin 15 tunnetuinta ja kuvatuinta Pääsiäissaaren yhteensä 887 valmiiksi rakennetusta Moai-patsaasta. Niitä on saarella keskeneräisiksi jääneinäkin kymmenittäin.

-Pääsiäissaarelaiset olivat innoissaan lumipatsashankkeestani kuultuaan ja antoivat taideprojektille muodollisen suostumuksensa sekä tukensa, mutta tällä tietoa sieltä saakka ei kuitenkaan ole odotettavissa vieraita Joensuuhun, kertoo Kari Kola. Pääsiäissaarella kivipatsaat ovat suurimmaksi osaksi rivissä, kun taas Joensuussa lumipatsaat on sijoitettu ympyrän muotoiseen ryhmitelmään siten, että kaikkien katse on suunnattuna keskelle. Mittasin askelilla patsaiden etäisyydet ja ne ovat noin 2-5  metrin päässä toisistaan ympyrän halkaisijan ollessa noin 40 metriä.

Moai-lumipatsaat ovat vaikuttava ilmestys päivänvalossakin, mutta ne ovat suorastaan maagisia pimeässä, jolloin Kari Kolan valotaide muodostaa patsaille vielä uuden ulottuvuuden. Kun Taidepuutarhassa soi taustalla pienen matkan päässä patsaista vaimeana taianomainen laulu, voi kuvitella mielessään aikaa, jolloin muinaiset ihmiset rakensivat Pääsiäissaarelle nuo mahtavat mystiset kivipatsaat.     

– Ajatuksena oli luoda lämmin, jopa polttava, hehku patsaisiin ja suurilma-elementti valolla, joka tulee patsaiden takaa, Kola kuvailee.

Valoparta on toteuttanut upeita valotaideteoksia lukuisissa kohteissa kotimaassa ja ulkomailla, myös merkittävissä maailmanperintökohteissa. Niistä merkittävimpänä valotaideteoksenaan tähän mennessä Kola pitää vuonna 2018 Englannissa Salisburgin tasangolla toteuttamaansa Stonehengen valotaideteosta.

Joensuussa Moai-patsaiden odotetaan kestävän pystyssä tulevaan pääsiäiseen saakka, mutta eivät ne ole ikuisia subtrooppisella Pääsiäissaarellakaan. Valotaiteilija ja Taidepuutarha Botanian yrittäjä Kari Kola haluaa kiinnittää Moai-lumipatsailla huomiota maailmanperintökohteiden tilaan ja ilmastonmuutokseen taiteen kautta. Useat maailmanperintökohteet ovat huonossa kunnossa, mistä syystä Kari Kola piti tärkeänä sitä, että lumesta pystytetyt Moai-patsaat näyttävät täsmälleen samoilta kaikkine vaurioineen Joensuussa kuin alkuperäiset patsaat Pääsiäissaarella. Ilmastonmuutoksen vuoksi Moai-kivipatsaat tulevat kaatumaan Tyyneenmereen jonakin päivänä, eikä se päivä välttämättä ole enää kovin kaukana tulevaisuudessa. Meren pinta kohoaa ja maata häviää jatkuvasti patsaiden ympäriltä. 

Lumesta rakennettujen Moai-patsaiden näkeminen sai minut entistä kiihkeämmin suunnittelemaan matkaa Pääsiäissaarelle, joka on toki ollut matkatoivelistallani jo kauan ja oli lähellä toteutuakin Brasiliassa vuosituhannen vaihteessa asuessani. Pääsiäissaaren Moai-patsaat ovat myös Kari Kolalta vielä näkemättä, ja hänen unelmansa olisi päästä toteuttamaan valotaideteos Pääsiäissaarella.

Joensuu päätti panostaa lumielementtiin talvella 2023 enemmänkin. Valotaiteilija Kari Kola oli myös mukana ideoimassa lumipuistoa, jonka Joensuun kaupunki rakensi talvilomalaisten iloksi hiihtolomaviikkojen ajaksi Laulurinteelle, joka tunnetaan erityisesti Ilosaari Rock -festivaalin tapahtumapaikkana. Moai-lumiveistokset Taidepuutarha Botaniassa ja sen läheisyydessä oleva Laulurinne saavuttivat laajaa suosiota. Moai-lumipatsaat ehtii vielä käydä kokemassa, kun poikkeaa Joensuussa Pääsiäiseen mennessä. Tapahtumapuutarha Botaniassa on trooppisissa ja subtrooppisissa sisätiloissakin paljon mielenkiintoista koettavaa. Talvella 2024 Taidepuutarha Botaniassa on Kari Kolan mukaan luvassa jotain vielä Moai-patsaitakin suurempaa, josta saatte tietää vuoden kuluttua ilmestyvästä Kajastuksesta.

Sisällön jakaminen: