Kajastuksen historia

HISTORIAN VUOSILUVUT

1931 helmikuu
Varjojen mailta -lehti alkaa ilmestyä, päätoimittaja ja julkaisija on Anna Friman, toimitussihteeri Oskari Lehtivaara.
1931 syyskuu
Varjojen mailta -lehteä julkaisemaan perustetaan Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys 24.9.1931. Perustajajäsenet ovat Anna Friman, Oskari Lehtivaara, Vilho Ahlroos (sittemmin Ahre), Kalle Huuskonen ja Heikki Jylhä. Lehtivaara valitaan puheenjohtajaksi, Ahlroos varapuheenjohtajaksi, Heikki Jylhä sihteeriksi ja Kalle Huuskonen rahastonhoitajaksi. Varajäseniksi nimetään Rakel Jylhä ja Vaalimo Hannula. Friman, Lehtivaara ja Ahlroos ovat sokeita, muut näkeviä.
1931 marraskuu
Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistyksen säännöt vahvistetaan ja merkitään rekisteriin 10.11.1931.
1932
Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys hyväksytään Suomen Sokeain Keskusliiton jäseneksi 18.12.1932.
1941
Varjojen mailta muuttuu osin kaksiväriseksi (sininen koristeväri)
1945
Finlands Blindorgan lopetetaan.
1951
Varjojen Mailta -lehdessä on nelivärikansi numerossa 12.
1954 Kukkaisrahasto perustetaan
1955
Varjojen Mailta -lehden nimi muuttuu Kajastukseksi numerossa 6-7 1955.
1956
Kajastuksessa alkaa ilmestyä sanaristikko.
1956
Sokeain Ohjelmapalvelu perustetaan.
1957
Suomen Sokeiden Kirjallisuusyhdistyksen nimi päätetään muuttaa Sokeain Henkiseksi työksi – De Blindas Intellektuella Arbete.
Sokeain Jatko-opintoyhdistys sulautetaan Sokeain Henkiseen Työhön.
Sokeain Henkinen Työ julkaisee kuvateoksen Suomi eilen ja tänään
1959
Sokeain Keskusliitto alkaa kustantaa Kajastusta yhdessä Sokeain Henkisen työn kanssa
1966
Kustannussopimus Sokeain Keskusliiton kanssa neuvotellaan uusiksi. Henkinen Työ maksaa keskusliitolle Kajastuksen tuotosta, liitto puolestaan maksaa sokeiden opintosihteerin palkan ja matkakulut.
1967
Yhtestyö Kansanvalistusseuran Kirjeopiston kanssa alkaa. Yhdistys kustantaa pisteille ruotsin ja suomen oppikirjat ja maksaa sokeiden kieltenopiskelusta kirjeopistolle koituvat ylimääräiset kulut ja kirjat ja paperit.
1967
Pisteposti alkaa ilmestyä Sokeain kulttuurilehti -nimisenä. Ensimmäinen päätoimittaja on Eero Vartio. Nykyään Pistepostia toimittaa pastori Jouko Lehtonen.
1970
Sokeain Ohjelmapalvelu lakkautetaan.
Sokeiden Henkinen Työ järjestää ensimmäisen kulttuurikilpailun sokeille.
1970
Äänilehti Saksinauha alkaa ilmestyä 1970-luvulla. Saksinauhan toimittaja on Raimo Tanskanen. (Saksinauha on lopetettu).
1971
Ensimmäinen Sokeiden musiikkileiri järjestetään Onnelassa.
1973
Lehden kustannussopimus neuvotellaan uusiksi Sokeain Keskusliiton kanssa. Liitolle luvataan Kajastuksesta palstatilaa.
1974
Sokeain Henkinen Työ muuttuu Näkövammaisten Henkiseksi Työksi.
1975
Onnelassa järjestetään jo viides musiikkileiri, jonka johtajana on Raimo Tanskanen. Leirillä perustetaan Näkövammaisten Sekakuoro, josta myöhemmin tulee Näkövammaisten Sekakuoro Kontrapunkti.
Kuoron runko muodostuu toimintansa lopettaneesta Sokeain Naiskuorosta.
1975
Lyyralogo ilmestyy Kajastuksen kanteen. Julkaisija on Näkövammaisten Henkinen työ yksin.
1978
Näkövammaisteatteri saa alkunsa teatterikerhosta, joka perustetaan Hannes Tiiran aloitteesta.
1978
Kulttuurikasetti alkaa ilmestyä. Lehteä toimittaa Leena Hyytiä. Myöhemmin Kulttuurikasettia toimitti vuosia Tuomo Holopainen. Lehti sisälsi artikkeleita kulttuuri- ja taidelehdistä. Lehti koostui kahdesta C90 -kasetista ja ilmestyi noin kerran kuussa. (Myös Kulttuurikasetti on lopetettu).
1979
Yhdessä Kajastuksessa ilmestyy svensk resumẻ.
1979
Näkövammaisten Henkinen Työ päätetään muuttaa Näkövammaisten Kulttuuripalveluksi. Nimen rekisteröinnissä menee yli vuosi.
1980
Näkövammaisten Keramiikkaryhmä saa alkunsa 1980-luvun alussa.
1980-luvulla
Näkövammaisten Kulttuuripalvelun suojissa toimi Näkövammaiset ohjelmoijat, joka toimitti Moduli-nimistä äänilehteä näkövammaisille ATK-alan ammattilaisille. Mukana olivat mm. Otto Mört ja Timo Matsinen.
1981
Kajastuksen julkaisijaksi merkitään Näkövammaisten Kulttuuripalvelu numerosta 1 lähtien. Uusi nimi on vahvistettu ja hyväksytty rekisteriin 9.10.1980.
1982
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu muuttaa Mäkelänkadun tiloihin.
1980-luvun puoliväli
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry hankkii kannettavat simultaanitulkkauslaitteet, joita käytettiin vuoteen 2010 asti kuvailutulkatuissa kulttuuritapahtumissa eri puolilla Suomea
2004
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu muuttaa Iiris-keskukseen.
2005
Kuvailutulkkien koulutus alkaa Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Teatterikorkeakoulun yhteistyöhankkeena. Ensimmäiset kuvailutulkit valmistuvat joulukuussa.

KAJASTUKSEN JA NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELUN YHTEINEN HISTORIA

Yhdistyksen ja lehden ensimmäiset 10 vuotta menivät kuin siivillä, eikä juhlia pidetty. Sotaa käyvä maa kärsi puutteesta ja hädästä ja Varjojen Mailta -lehdet sivut vähenivät. Lyhyt juhlakertomus lehdestä kuitenkin löytyy, siinä todetaan mm. että Suomen Sokeain Kijallisuusyhdistys on jakanut 10 vuoden aikana sokeille jäsenilleen kirjoitus- ja myyntipalkkioina ja avustuksina 250 000 markkaa.
20-vuotispäivänä pidettiin juhlaistunto puheenjohtaja Vilho Ahren kotona ja silloin päätettiin pitää syntymäpäiväjuhlat Sokeain Hieromalaitoksessa Helsingin Sokeaintalossa Pengerkadulla. Noissa juhlissa laulettiin ja lausuttiin runoja ja toivotettiin tervetulleeksi uusi levikkipäällikkö.
30-vuotispäivät ohitettiin työn merkeissä tai ainakaan juhlista ei ole jäänyt merkintöjä, mutta 40-vuotispäivät vietettiin Svenska Gårdenin juhlasalissa. Maisteri Aatu Moilanen toivotti vieraat tervetulleeksi ja juhlapuheen piti pastori Ari Suutarla. Lauluja laulettiin ja ansiomerkkejä jaettiin – ja nuorilta tai nuorekkailta näytettiin!
50-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaistiin juhlalehti ja pidettiin juhlat hotelli Presidentissä. Juhlalehteen kirjoitti myös Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, joka oli ennenkin avustanut Kajastusta. Laulettiin, soitettiin, lausuttiin ja kilistettiin.
60-vuotisen taipaleen kunniaksi risteiltiin 150 jäsenen ja ystävän voimin. Kajastuksen juhlajuttu keskittyy työasioihin, mutta risteilyllä näytti olleen hauskaa.
70-vuotisjuhlat olivat juhlakonsertti, jossa esiintyivät mm. Danny, Petri Laaksonen, Eila Pienimäki ja Meiju Suvas sekä suuri joukko näkövammaisia taiteilijoita kuten Mira-Maria, Kamarikuoro Kontrapunkti ja Mikko Herranen. Huhtikuussa Savoy-teatterissa järjestyn konsertin juonsi Heikki Hietamies.
Vuonna 2006 järjestetyissä 75-vuotisjuhlissa luotettiin taas omaan väkeen eli Tampereella pidetyissä juhlissa esiintyivät näkövammaiset taiteilijat. Juhlassa julkistettiin antologia Sokea ei pelkää pimeää. Kirjan toimittajan, kirjailija Sofi Oksasen lähettämässä tervehdyksessä sanottiin, että ihminen kirjoittaa sydämellään, ei suinkaan sormillaan eikä silmillään.
Syksyllä 2016 Kajastus ja Kulttuuripalvelu juhlivat järjestämällä Avoimet ovet toimistolla 20.9.

NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELU RY

PUHEENJOHTAJAT

Oskari Lehtivaara 1931 – 1932
Vilho Waldemar Ahre (vuoteen 1935 asti Ahlroos) 1932 – 1956
Oskari Lehtivaara 1956 – 1972
Eero Vartio 1972 – 1973
Riitta-Liisa Hietaniemi 1973 – 1983
Pentti Kivelä 1983 – 1995, nykyisin kunniapuheenjohtaja
Ari Suutarla 1996 – 2001
Anne Sandberg 2002 – 2003
Mikko Ojanen 2004 – 2005
Jukka Penttilä 2006-2011
Eija-Liisa Markkula 2012 – 2020
Timo Kuoppala 2020 –

KAJASTUKSEN PÄÄTOIMITTAJAT

Anna Friman 1931 – 1937
Fredrik von Zansen 1937 – 1953
Oskari Lehtivaara 1953 – 1973
Reino Nummelin 1973 – 1974
Liisa Stachon 1974 – 1975
Kaarina Lahtinen 1975 – 1978
Silja Linko-Lindh 1978 – 1983
Antti Mäkipää 1983 – 1986
Jussi Särkelä 1986 – 1993
Kirsi-Marja Häyrinen 1993 –
Marika Mäkinen-Vuohelainen 1998 – 2000
Pia Hamberg 2001 – 2002
Eero Vartio 2002 joulunumero
Satuliisa Ahtola-Sinivirta 2003 – 2004
Mikko Ojanen 2005
Jukka Penttilä 2006-2011
Eija-Liisa Markkula 2012 – 2020
Timo Kuoppala 2020 –

PITKÄAIKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ

Yhdistyksen sihteeri, toiminnanjohtaja Ethel Huttunen 1931 –1972
Toiminnanjohtaja Eila Huhtilainen 1972 –2005
Nimimerkki Illakko, hieroja Tyyne Lehtonen, Varjojen Mailta -lehden ja Kajastuksen avustaja 1931 – 1971
Taloudenhoitaja ja kirjanpitäjä Sirkka Sorja, sittemmin Mykkänen 1956 –1999
Toimistosihteeri Raija Taskinen 1965– 2005.
Lisäksi mainitaan Kajastuksen tilauspalvelun hoitaja Eeva Anderson, toimistosihteerit Eira Rusi ja Kaarina Lehtonen.

KULTTUURISIHTEERIT

Tuula Halmirinne 1984 – 1991
Ansa Holm 1991-1994
Leena Honkanen 1994 –1998
Iiris Keitel 1998-2001
Tanja Rantalainen 2001-
Tanjan äitiyslomien sijaiset Marja Pulkkinen, Eeva Jeronen ja Jera Hänninen ja Kirsi Ilmarinen.

KAMARIKUORO KONTRAPUNKTI

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu, jonka silloinen nimi oli Sokeain Henkinen Työ, järjesti ensimmäisen sokeille laulajille tarkoitetun musiikkileirin Lomakoti Onnelassa vuonna 1971. Johtajana oli näkövammainen säveltäjä Raimo Tanskanen.
Vuonna 1975 viidennellä musiikkileirillä syntyy Näkövammaisten Sekakuoro, joka myöhemmin saa nimen Näkövammaisten sekakuoro Kontrapunkti. Kontrapunktin nimen keksi kuoronjohtaja Marjut Hannula. Nykyisin kuoro tunnetaan Kamarikuoro Kontrapunktina.
Kuoroa ovat johtaneet Liisa Kivekäs, Tauno Vänttinen, Marjut Hannula, Jukka Pietinen, Jouko Piitulainen, Heikki Alaves ja Tapani Saarinen. Nykyinen johtaja on Arto Joutsimäki.
Kamarikuoro Kontrapunkti järjestää vuosittain kevät- ja adventtikonsertin. Se esiintyy lisäksi mm. kirkoissa, merkkipäivillä ja muissa erilaisissa tilaisuuksissa. Kuorosta voidaan muodostaa pienempiäkin kokonaisuuksia, kuten kvartetteja. Koko kuoron tai pienempiä kokoonpanoja voi myös tilata esiintymään.

NÄKÖVAMMAISTEN KULTTUURIPALVELUN KERAMIIKKARYHMÄ

on syntynyt 1980-luvun alussa Mäkelänkadun tiloissa. Nykyisin ryhmä toimii Iiris-keskuksen alakerran keramiikkahuoneessa, jossa se kokoontuu kaksi kertaa viikossa. Keraamikko Soile Paasonen on vetänyt Keramiikkaryhmää vuodesta 1999. Ryhmä on saanut monia palkintoja ja sillä on ollut näyttelyjä lähes vuosittain. Keramiikkaryhmä osallistui Kulttuuripalvelun 80-vuotisjuhliin toukokuussa pidetyllä näyttelyllä Saven matkassa. Esillä oli teoksia 22 harrastajalta. Joukossa oli sekä uusia että vanhoja töitä kunkin oman valinnan mukaan.

NÄKÖVAMMAISTEATTERI

on saanut alkunsa Hannes Tiiran perustamasta teatterikerhosta vuonna 1978. Viimeksi on esitetty Pirkko-Leena Toikan ohjaamaa Löytöjä ja luopumisia. Aiemmista esityksistä voidaan mainita vuonna 2005 esitetty Peer Gynt, vuoden 2006 tuotanto Rajanylityksiä ja Moliéren Luulosairas ja Alamäkijuoksijat 2008. Rajanylityksiä näytelmän käsikirjoitus pohjautui näyttelijöiden omiin kokemuksiin. Sitä esitettiin Helsingin lisäksi myös Työväen Näyttämöpäivillä Mikkelissä tammikuussa 2007. Viime vuosina Näkövammaisteatterin ohjaajana on toiminut Anu Aaltonen. Uusin produktio Rakkaus on sokea saa ensi-iltansa huhtikuussa 2016.

VARJOJEN MAILTA

52-vuotias tarmokas sokea nainen Anna Friman alkoi julkaista Varjojen Mailta lehteä vuonna 1931. Ensimmäinen numero ilmestyi helmikuussa. Lehdessä oli sokeiden runoja, muisteluita ja kirjoituksia. Lehdessä oli myös mainoksia. Lehden painos oli yli 2000 kappaletta ja sitä myytiin kaduilla, ravintoloissa, satamissa ym. Osa myyjistä oli sokeita.

Varjojen Mailta -lehteä kustantamaan perustettiin syyskuun 24. päivänä 1931 yhdistys nimeltä Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys. Yhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Oskari Lehtivaara puheenjohtajana, Vilho Ahre varapuheenjohtajana, Anna Friman, Kalle Huuskonen ja Heikki Jylhä varsinaisina jäseninä ja varajäseninä Rakel Jylhä ja Vaalimo Hannula.

Varjojen mailta -lehden tarkoitus oli ”olla näkevien ja sokeiden yhdyssiteenä ja tarjota sokeille kynäilijöille tilaisuuksia tuotteidensa julkaisemiseen”. Anna Friman perusteli lehden olemassaoloa näin: ”Sokeilla ei maassamme ole minkäänlaista julkaisua, joka tekisi näkevälle yleisölle selkoa sokeain oloista ja antaisi meille tilaisuuksia omasta puolestamme ylläpitää kosketusta näkeviin kanssaihmisiimme hengenviljelyn merkeissä.

Vuonna 1931 julkaistiin 10 numeroa, joista osa oli kaksoisnumeroita. Lisäksi ilmestyi kaksi ruotsinkielistä versiota nimeltä Finlands Blindorgan. Ruotsinkielinen lehti lopetettiin vuonna 1945 taloudellisten syiden ja ruotsinkielisten kirjoitusten vähyyden takia. Anna Friman oli kasvanut suomenkielisessä kodissa mutta käynyt ruotsinkielisen koulun.

Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1957 Sokein Henkiseksi Työksi. Vuonna 1974 nimi muuttui Näkövammaisten Henkiseksi Työksi ja 1979 Näkövammaisten Kulttuuripalveluksi.

Varjojen Mailta -lehden nimi muuttui vuonna 1955 Kajastukseksi. Lehti ilmestyy nykyään viisi kertaa vuodessa.

Anna Friman lyhyesti
– syntynyt 14.7.1878 Forssassa
– kuoli keuhkotautiin 20.4.1937 Helsingissä Kivelän sairaalassa
– koulutus: Helsingin Sokeainkoulu
– Sokeain kirjaston kirjastonhoitaja vuodesta 1898 alkaen. Hän jatkoi tehtävässä sivutoimisesti yli 30 vuotta
– oli mukana perustamassa yhdistystä nimeltä Käsitysten
– valmistui hierojaksi 1907
– asui sokeainkoulun jälkeen Sokeain Ystävien perustamassa Sokeainkodissa, kunnes muutti
Helsingin Sokeaintaloon, joka nykyään tunnetaan Pengertalona ja joka edelleenkin on näkövammaisten talo
– oli mukana perustamassa mm. Suomen Sokeain Liittoa 1907, Helsingin Sokeain Yhdistystä 1910 ja Sokeain Keskusliittoa 1928. Hän oli esperantoyhdistys Steleton ensimmäinen puheenjohtaja
– aloitti 1931 Varjojen Mailla -lehden julkaisemisen. Vuodesta 1955 lähtien lehti on ilmestynyt nimellä Kajastus
– perusti 1931 Varjojen Maita -lehteä kustantamaan Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistyksen, joka nykyään toimii nimellä Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

OHJELMAPALVELU

Suomen Sokeain Kirjallisuusyhdistys (nykyisin Näkövammaisten Kulttuuripalvelu) perusti vuonna 1956 Ohjelmapalvelun, joka välitti sokeita ja muitakin esiintyjiä erilaisiin tilaisuuksiin. Ohjelmapalvelua hoidettiin yhdistyksen toimistosta. Ohjelmapalvelu lakkautettiin vuonna 1970.

KUVAILUTULKKAUS

(www.kulttuuripalvelu.fi)
1990-luku
– Maalipallon, näkövammaisille suunnitellun joukkuepelin, MM-kisat kuvailutulkataan 1991.
– 1991 kuvailutulkkaus käväisee televisiossa. Peter Franzen lukee Tarja Mattilan laatiman kuvailutulkkauksen lyhytelokuvaan Kansainvälistä meininkiä. Kokeilu toteutetaan osana EU-projektia. Jäädään odottamaan digitekniikkaa ja sen mahdollisuuksia.
– Kynnys ry:n ensimmäinen Kynnyskino-elokuvafestivaali tarjoaa näkövammaiselle yleisölle kuvailutulkkausta 1997. Kynnyskinon palveluihin kuuluu edelleen kuvailutulkkaus.
2000-luku
– 2001 Sokeain vuoden teemana on kulttuuri. NKL lähettää Teatterin Tiedotuskeskuksen kautta kaikkiin kaupunginteattereihin tiedotteen kuvailutulkkauksesta.
– 2004 vammaisjärjestöjen ja taidelaitosten edustajat kokoontuvat Kulttuuripalveluun keskustelemaan kuvailutulkkauksen mahdollisuuksista.
– Vuosina 2005 ja 2007 Näkövammaisten Kulttuuripalvelu järjestää Opetusministeriön tuella puolen vuoden mittaisen kuvailutulkkauskoulutuksen. Koulutuksista valmistuu yhteensä 17 kuvailutulkkia.
– 2005 kuvailutulkkauskoulutuksen lopputyönä valmistuu Anu Aaltosen ja Jussi Johnssonin kuvailutulkkaus TV-elokuvaan Varpuset. YLE TV1 lähettää kuvailutulkkauksen hollanti-kielivalikon kautta Tapaninpäivänä 2005.
– 2006 Kulttuuripalvelu nimittää kuvailutyöryhmän toimimaan kuvailutulkkauksen edistämiseksi.
– Marraskuussa 2009 ilmestyy ensimmäinen kuvailutulkkausraidalla varustettu kaupallinen DVD. Klaus Härön Postia pappi Jaakobille -kuvailutulkkauksen on valmistanut ja lukee Pirkko-Leena Toikka. Elokuvan ja kuvailutulkkauksen tuotannosta vastaa Kinotar Oy. Postia pappi Jaakobille saa tammikuussa 2010 Sokeain Ystävät ry:n tiedonvälityspalkinnon, 10 000 euroa.
– Yleisradio tuottaa joulukuussa 2009 kuvailutulkkauksen TV-draamaan Virginie. Kuvailutulkkauksesta vastaavat Anu Aaltonen ja Hannele Antikainen.
– Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry tekee kuvailutulkkausta tutkivan opintomatkan Lontooseen 2010.
– 2010 kuvailutulkkaustoimikunta aloittaa toimintansa. Toimikunta koostuu Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n, Näkövammaisten Keskusliitto ry:n, Kulttuuria kaikille -palvelun, taidelaitosten ja kuvailutulkkien edustajista. Kuvailutulkkaustoimikunnan tarkoitus on toimia asiantuntijana kuvailutulkkausta koskevissa asioissa ja edistää kuvailua.
– 2010 vahvistettiin kuvailutulkkaustakin koskevat lakimuutokset: Televisio- ja radiolain uusi 19 a § yhdessä siirtovelvoitetta koskevan viestintämarkkinalain 134 §:n muutosten kanssa velvoittaa Yleisradion 1.7.2011 alkaen vuoden 2016 loppuun mennessä lisäämään äänitekstityksellä varustetun ohjelmiston määrää 50 %:sta 100 %:iin. Kuvailutulkattujen ohjelmien osuutta ei ole määritelty, mutta hallituksen esityksen mukaan kuvailutulkkaus kuuluu Yleisradion julkisen palvelun tehtävän piiriin
– Kinotar Oy julkaisee marraskuussa 2010 Risto Räppääjä ja Polkupyörävaras-elokuvan kuvailutulkkauksella varustettuna.
– Yleisradio lähettää joulukuussa 2010 kolmiosaisen minisarjan Tauno Tukevan sota kuvailutulkattuna.
Uusimmat tiedot löytyvät Näkövammaisten Kulttuuripalvelun sivuilta www.kulttuuripalvelu.fi