Gyöngyi Pere-Antikainen katsoo suoraan kameraan. Hänellä on suora puolipitkä ruskeahko tukka, kaunis koru kaulassaan ja kultaruskea pusero.

Heijastuksia

Kirjoittaja on yhdistänyt kaksi roolia: avustajan ja ystävän. Hän reissaa maailmalla Mummon kanssa. Mummo on lempinimi, mutta toimii oikein hyvin. Ensimmäinen Mummon kanssa maailmalla ilmestyy tässä numerossa. Lue juttu

Helmikon kuvassa on Riitta-Kaisa Voipio muutaman vuoden takaisessa kuvssa. Hänellä on siniruudullinen pusero ja rauhallainen katse, tukka on puolipitkä ja ruskehtava.

Helmikko

Kirjoittaja suree näkövammaisten lomakotien katoamista otsikolla ”Kyllä niitä omia lomakotia tarvitaan”. Hän myös tietää, miksi niin kävi: suuruudenhulluus iski ja pystytettiin yhä pöyhkeämpiä rakennuksia kunnes rahat ja avustukset loppuivat. Lue juttu

Toimittaja ja kirjailija Jonna Heynke kasvokuvassa tiukasti rajattuna. Hänellä on lyhyt tukka ja hymy herkässä.

Jonnan mukana

Kun viskikerhon johtaja tuo ensimmäisen maistiaislasin eteeni, nenäni alkaa ahmia siitä nousevaa vaniljaista, hedelmäistä tuoksua.
Tältäkö elämänvesi tuoksuu? Sana wiskyhän tulee gaelin kielen elämän vettä merkitsevistä sanoista uisge beatha. Lue juttu

 

Aila Malkin kolumnikuvassa hänet on kuvattu hieman vinosta. Olemus on hyvin levollinen, tukka harmahtava, huulet punaiset, pusero vihreänsävyinen.

Kolumni

Kirjoittaja kysyy, kuluuko aika jonossa hukkaan ja pysähtyykö aika, jos joutuu odottamaan jotakin. Seisahtuminen omien ajatusten äärelle voisi tuoda uusia virikkeitä. Voisimme valita asenteeksemme hidastamisen filosofian.

Lue juttu

Lukijalta-palstan kuvana on pyörre, joka imeytyy oikealla olevaan aukkoon, suuntaa antaa keltainen viiva.

Lukijalta

Kirjoittaja pohtii ”Kulttuurin aurinkoiset kasvot” -kirjoituksessaan kuinka edes pantemia ja Ukrainan sota eivät ole pystyneet pysäyttämään kulttuurin ilosanoman leviämistä. Kulttuurin alallekin on levinnyt työntekijäpula, mikä huolestuttaa. Sellainenkin muutos on nähtävissä, että liput esimerkiksi konsertteihin ostetaan viime tipassa, kun tilaisuuden toteutuminen on varmaa. Lue juttu

Lukunurkan symbolikuvassa lentävät vanhat kirjat kuin muuttolinnut. Symbolin tausta on kellertävä.

 

Lukunurkka

Lukunurkassa esitellään Kirja toivosta, jonka on kirjoittanut 87-vuotias Jane Goodal. Hän uskoo, että voimme vielä pelastaa maailman, mutta toimiin on ryhdyttävä heti. Voimme vielä säilyttää ja kohentaa maailmaamme tuleville sukupolville. Lue juttu

Joose Ojalan musiikkipalstan kuvassa hän katsoo suoraan lukijaa. Kuvassa hänellä on vaaleankeltaiset hiukset ja toinen silmä on hiusten peitossa.

Musiikki

Voiko musiikissa tehdä virheitä ja mitä sitten jos niitä tekeekin?Kirjoittaja on lukenut ajatuksella aivokirurgi Juha Hernesniemen kirjan ja löytää siitä paljon yhtymäkohtia muusikon elämään.

Joosen oma oivallus on, että muusikko voi mokata pahastikin, mutta kuulijalle voi tulla jopa tunne että kuuntelukokemus vain paranee. Lue juttu

Jouko Lehtonen muutaman vuoden takaisessa kuvassa. Hänellä on pitkät keskiruskeat hiukset, lyhyt parta ja viikset.

Pisteitä

Ruskeat Tytöt Median toiminnanjohtaja Fiona Elõne on kirjoittanut kirjan millaista on nuoren ruskean äidin elämä. Hänen ajatuksiaan esitellään Pisteitä-palstalla.  Kirjoittaminen on hyvin toimivaa terapiaa ja nyt on ilmestynyt kaksi alan perusteosta, jotka myös esitellään palstalla. Lisäksi kerrotaan aivan liian nuorena kuolleen Jaakko Kuusiston elämästä.  Lue juttu

Vinokkaan kuviona on pelkkä sininen suorakaide. Vinokas ei halua kuvaansa lehteen.

Vinokas  

Vinokkaan tarina sokeuden hyvistä puolista on pakko lukea, sitä ei voi kuvailla. Vinokkaan mielestä sokeudella on niin paljon hyviä puolia, että näkevää huimaa. Jos esimerkiksi törmää ovenkarmiin, ei tarvitse reagoida muiden eleisiin ja ilmeisiin, riittää kun vain sanoo, että kaikki on hyvin! Ja sähkölaskukin kevenee, kun ei tarvitse valoja! Lue juttu

 

Sisällön jakaminen: