Tekoälystäkö apu sokean nuotinkirjoittajan ahdinkoon?

Teksti: Joose Ojala

Moni kanssasokea luultavasti allekirjoittaa ajatuksen siitä, kuinka ihanaa olisi tehdä kaikki sisältö vain toisille sokeille. Työstit sitten tekstejä, nettisivuja tai somea, voisit aina luottaa siihen, että kaikki mitä synte sanoo ja pistenäyttö näyttää on ”koko totuus”. Siinä missä kaikki näkevien tekemä sisältö ei välttämättä ole saavutettavinta sokeille, on myös moni sokeiden tekemä sisältö näkeville jos ei nyt epäsaavutettavaa, niin hankalasti lähestyttävää – ja luettavaa.

Valitettavasti nuottikirjoituksen tuottaminen ei tee tähän sääntöön poikkeusta. Nyt GoodFeel-ohjelmiston, MuseScoren ja Sibeliuksen aikakaudella näkövammaisilla muusikoilla on käytössään työkalut, joiden turvin he todella voivat tuottaa nuottikirjoitusta näkeviltä sokeille sekä toiseen suuntaan periaatteessa täysin itsenäisesti.

Asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. Mikäli työskentelen GoodFeel-ohjelmistolla ja valmistan nuotteja itselleni tai toiselle näkövammaiselle, pystyn tekemään työn loppuun saakka yksin. Kun valmistan nuotteja näkevälle, voi pistenuotti olla moitteeton, mutta näkevien nuotissa voi olla useita sellaisia virheitä, jotka eivät mitenkään välity pistenuottiin. Esimerkiksi nuottiviivastot sekä erilaiset nuottiin kirjoitettavat tekstimerkinnät saattavat olla toistensa päällä, vaikka pistenuotti näyttääkin moitteettomalta. Myös näkevien nuotissa rivitys saattaa olla epälooginen, kun kaikki ei välttämättä mahdukaan samalle sivulle. Samanaikaisesti pistenuotti näyttää edelleen moitteettomalta.

Tällaiset virheet on luonnollisestikin mahdollista eliminoida ohjelman asetuksia säätämällä. Ongelma onkin se, että vaikka nuotinkirjoitusohjelman asetuksia rukkaisikin, ei se osaa antaa sokealle käyttäjälle näkevän lukijan ulkoasuun liittyvää palautetta. Se ei osaa kertoa esimerkiksi sitä, että tekstin fontti ei ole näkevälle lukijalle paras mahdollinen. On myös niin, että riippuen hieman työstettävän nuotin formaatista eli siitä, onko kyseessä vaikkapa orkesteripartituuri tai yksinlaulu, ulkoasuun liittyvät asetukset poikkeavat toisistaan. Siksi vaatisikin sokealta nuotinkirjoittajalta äärimmäistä tarkkuutta ja paneutumista oppia säätämään asetukset kirjaimellisesti sokkona siten, että ne ovat toimivat kulloiseenkin kirjoitettavana olevaan nuottiin. Olenkin itse käyttänyt toistaiseksi avustajaa, joka tekee puolestani tämän työn.

Avustajan käyttäminen on tietysti kaikin tavoin järkevää, mutta myös turhauttavaa. Itsenäisenä ihmisenä haluaisin tehdä työt loppuun omassa tahdissani enkä haluaisi olla riippuvainen kiireisen avustajan aikatauluista.

Avunpyyntö tekoälylle

Testasin taannoin nyt kaikkien huulilla olevaa Chat GPT-kielimallia. Olin valtavan vaikuttunut siitä, kuinka ohjelma pystyi suorittamaan monimutkaisiakin toimeksiantoja selkokielellä laadittujen tekstimuotoisten ohjeiden perusteella. Ovathan tietokoneohjelmat aiemminkin osanneet tehdä asioita käyttäjän puolesta, mutta silloin avuksi on vaadittu ohjelmointikielen osaamista tai käyttöliittymää, johon on ennalta määritetty suoritettavat operaatiot ja niiden vaatimat painikkeet. Tekoäly on työkaluna paljon joustavampi.

Ymmärrän tietysti tekoälyyn liittyviä uhkakuvia ja pelkoja. Ajattelen kuitenkin niin, että virtaavaa vettä on tässä kohdassa miltei mahdoton pysäyttää, joten miksi emme keskittyisi niihin mahdollisuuksiin, joita meille voi aueta. On kiistatonta, että tekoäly pystyy tekemään sellaista näkövammaisen asiantuntijatyöläisen avustamiseen vaadittavaa mekaanista työtä, jota ihmisavustajat ovat tehneet aiemmin. Jos kielimallille syötettäisiin vaikkapa parin tuhannen erilaisen musiikkikappaleen nuotit, se oppisi, miten ne on kirjoitettu. Aivan samaan tapaan kuin ohjelma pystyy jo nyt itsenäisesti oppimaan vaikkapa suomen kieltä. Jos tällä tavalla koulutetulle ohjelmalle syötettäisiin kirjoittamani nuotti ja pyydettäisiin sitä analysoimaan siinä olevat luettavuutta haittaavat asiat, ohjelma todennäköisesti pystyisi sen tekemään. Voisin itse tämän jälkeen tehdä korjaukset, syöttää nuotin tekoälylle uudestaan ja varmistaa kaiken olevan kunnossa.

Nuottien ulkoasun tarkistaminen on luonnollisesti vain yksi monista asioista, joissa tekoäly pystyisi avustamaan sokeaa. Aivan samalla tavalla se todennäköisesti pystyisi antamaan palautetta vaikkapa nettisivujen ulkonäöstä, somepäivityksen kuvien asemoinnista tai vaikkapa karttakuvan perusteella kävelyreitin sopivuudesta opaskoirankäyttäjälle. Muusikkona ja musiikkialan sekatyöläisenä minulle on kuitenkin luontevinta tarkastella mahdollisuuksia oman työni kautta.

Kun mietitään tekoälyn joustavuutta verrattuna vaikkapa perinteiseen tietokoneohjelmistoon, haluan uskoa tällaisten apukeinojen olevan nyt lähempänä kuin uskommekaan. Enää kun ei tarvita välttämättä isoa kasaa rahaa ja koodareita kehittämään spesifiä juuri tämän ongelman ratkaisemiseen tarkoitettua työkalua. Vuoden parin päästä voin palata tähän tekstiin ja sanoa, oliko kyseessä pahimman tekoälykuplan keskellä kirjoitettu ylioptimistinen vuodatus vai ylittyivätkö odotukset. Kuten aina, vastaus löytynee jostain sieltä välistä.

Sisällön jakaminen: