KULTTUURIN AURINKOISET KASVOT
Naamiot on nyt riisuttu ja alta on paljastunut kulttuurin toivoa kajastavat kasvot. Kulttuuri on tällä hetkellä suositumpaa kuin ennen koronaa. Epävarma tilanne taloudessa ja Ukrainan sota eivät ole kyenneet pysäyttämään kulttuurin ilosanoman leviämistä. Yli puolet suomalaisista pitää kulttuuria merkityksellisenä ja hyvinvointia lisäävänä.
Nordea-pankin mukaan suomalaiset ovat pandemian jälkeen innostuneet laittamaan rahaa konserttilippuihin ja muihin kulttuuripalveluihin selvästi runsaammin kuin ennen pandemiaa: vuonna 2022 kesällä kaksinkertaisesti ja syksyllä 2022 neljänneksen enemmän vuoteen 2019 verrattuna. Patoutunut kysyntä näyttää selvästi purkautuvan kulttuuripalveluihin. Pandemia ja epävarmat ajat ovat osoittaneet ihmisille konkreettisesti sen, mikä heille on tärkeää ja tuottaa iloa.
Konserttialalla uudenlaisia ilmiöitä
Konserttien, festivaalien ja musikaalien lippujen hinnat ovat selvästi nousseet. Tämä on ollut seurausta kulttuuripalvelujen pitkästä kuivasta kaudesta koronan aikana ja siitä, että ihmisten ostokäyttäytyminen on pandemian jälkeen ollut muutoksessa. Kuluttajat ovat entistä valmiimpia satsaamaan laatuun. Suosikkiesiintyjän kokemisesta ja sen elämyksellisyydestä on tullut ylellisyystuote. Kyseessä on valikoivaa laatua korostava toimintatapa, jossa säästetään, suunnitellaan, ostetaan sitten kalliit liput suosikkiesiintyjän konserttiin ja kerrotaan sopivalla tavalla koetusta elämyksestä kanssaihmisille. Sen sijaan vakioesiintyjien liput eivät mene entiseen tapaan kaupaksi, vaikka luulisi taloudellisen tiukkuuden juuri suosivan tätä trendiä.
Muutos kulutuskäyttäytymisessä näkyy myös siinä, että liput konsertteihin ostetaan melko viime tingassa, kun tilaisuuden toteutuminen on varmaa. Tämä on perua pandemian aikaisista lukuisista peruuntumisista. Huippuesiintyjien kohdalla kuluttaja tällöin tosin pelaa riskipeliä siitä, riittääkö kysyttyjä lippuja itselle lainkaan.
Nykytaiteen tunnettuus kasvuun
Suomalaisen nykytaiteen tunnettuus riippuu taiteen laadusta ja taidealan kansainvälisistä verkostoista. Verkostoja muodostavat museot, galleriat ja taidemessut sekä taidemaailman vaikuttajat, kuten kuraattorit, keräilijät ja kriitikot. Mitä laajemmat Suomen taideverkostot ovat, sitä tunnetumpaa on maan nykytaide.
Ruotsi ja Tanska ovat kansainvälisesti Suomea kuuluisampia nykytaidemaita. Taidegalleriat ovat avainasemassa, kun kuraattorit etsivät taiteilijoita jostain maasta. Suomen gallerioita tulisi tukea osallistumaan kansainvälisille taidemessuille. Helsinki biennaali-taidemessut vuonna 2020 saattoi onnistuneena tapahtumana vaikuttaa positiivisesti Helsingin tunnettuuteen taidekaupunkina. Biennaali järjestetäänkin uudemman kerran ensi kesänä. Niin ikään vahva määrä omia kokoelmia taidemuseoissa parantaa kansainvälistymismahdollisuuksia.
Kansainvälisten taidetapahtumien määrä on 2000-luvulla suorastaan räjähtänyt. Suomalaisten nykytaiteilijoiden osallistuminen näihin on ollut kasvussa. Tosin todella isoihin tapahtumiin, kuten esimerkiksi Venetsian biennaalin päänäyttelyyn, vain harva suomalaistaiteilija on päässyt osallistumaan. Vuonna 2022 Venetsian biennaalissa vieraili seitsemän kuukauden aikana lähemmäs miljoona kävijää.
Pohjoismaiden pääkaupunkien taidemuseot ovat aika nimekkäitä Helsingin vastaaviin verrattuna: Kööpenhaminassa Louisiana, Tukholmassa Moderna Museet sekä Oslossa Munckmuseet ja Nationalmuseet. Viime vuosina Helsinki on kuitenkin kehittynyt kiintoisammaksi kuvataide ja museokaupungiksi, kun Kiasman ja Helsingin taidemuseon rinnalle on tullut Amos Rex, unohtamatta myöskään Espoon Emmaa. Kansainvälisistä taidegallerioista voidaan mainita Anhava ja Forsblom. Palettia täydentämään ovat myös ilmaantuneet kulttuuri-instituutiot Musiikkitalo ja Oodi-kirjasto. Suunnitelmissa on myös arkkitehtuuri- ja designmuseo Helsingin Etelärantaan.
Tapahtuma-ala ylikuumentunut
Suomalaiset kaupungit ovat lähteneet urakalla tapahtumatilahankkeisiin, sillä kaupunkien keskustoihin halutaan tapahtumien myötä lisää kävijöitä. Tampereen uusi Nokia Arena ja hiljattain restauroitu Tavara-asema ovat viitoittamassa tietä uusille tapahtumakeskuksille muualla Suomessa. Esimerkiksi Kotkan Satama-areena valmistuu kuluvan vuoden elokuussa, ja suunnitteilla ovat tapahtumakeskukset ainakin Helsingin Suvilahteen ja Töölöön, Lappeenrantaan sekä Porvooseen.
Alalla on työvoimapula, sillä pandemian aikana työvoimaa on siirtynyt muille aloille. Pulaa on esimerkiksi turvallisuustyöntekijöistä, asiakaspalvelijoista, ravintolatyöntekijöistä sekä muista erityisosaajista. Markkinoilla sekä kysyntää että tarjontaa on nyt poikkeuksellisen paljon. Näin ollen työvoiman ja materiaalin saanti on varmistettava hyvissä ajoin. Työvoimaa on tuotettu jopa Euroopasta asti.
Mielikuvia teatterikokemuksesta
Kansallisteatterissa esitetty ”Ensimmäinen tasavalta”-näytelmä kertoi varsin kiintoisasti Suomen syntyhistoriasta ja sen alkutaipaleesta tasavaltana ensimmäisen presidenttimme K. J. Ståhlbergin näkökulmasta. Jo näytännön aikana esitys haastoi miettimään tuon ajan tapahtumia itse lukemani historian pohjalta. Näytelmä toteutettiin viihdyttävästi pätevien näyttelijäsuoritusten ryydittämänä, eikä mielenkiinto herpaantunut hetkeksikään varsin pitkän esityksen aikana. K. J. Ståhlbergin johtamisteesillä on merkitystä nykyisessäkin maailmantilanteessa: ”Maata hallitaan lailla eikä tunteilla”.
Näytelmä jätti myös mieleen innon kerrata lisää tuon ajan tapahtumia. Kuin tilauksesta pian teatterikokemukseni jälkeen Helsingin Sanomien kuukausiliite aloitti kirjoitussarjan Suomen presidenteistä, mikä valaisi lisää myös näytelmän sisältämiä asioita.
Sisällön jakaminen: