Ihmisen taitoa, sammakon sitkeyttä

Teksti: Jouko Lehtonen

Ympäri maailmaa ihmisten älykkyys kasvoi mittausten mukaan 1950-60 -luvuilla. Viime vuosina tulokset ovat lakanneet kohentumasta ja jopa huonontuneet. Onko koululaisten Pisa-tulosten heikkeneminen osa ilmiötä? kysytään Tiede-lehdessä (no 5). Psykologian professori Markus Jokela vastaa myönteisesti. Oppimistulokset ovat pudonneet dramaattisesti 1990-luvun jälkeen.Yhteiskunta tai koulujärjestelmä ei enää aseta yhtä vaativia haasteita kuin ennen. Sama ilmiö näkyy väestön fyysisessä kunnossa, joka on heikentynyt.

Somen eli sosiaalisen median runsaalla käytöllä on merkitystä kognitiivisten kykyjen kehittymiselle. Some on aika passiivista ajankulutusta verrattuna siihen, että kehittäisi ongelmien ratkaisuun omia taitojaan ja kykyjään. ”Nyt on tilausta hoksottomien kehittämiselle”, professori Jokela toteaa.

Albert Edelfeltin taituruus ja elegantit käytöstavat tekivät hänestä tähden, joka yhä säteilee, kirjoittaa Antti Kaijalainen Antiikki&Design -lehdessä (no 5). Ateneumin taidemuseossa on remontin jälkeen suuri avajaisnäyttely Edelfeltin töistä. Esillä on noin 230 teosta: maalauksia, akvarelleja, pastelleja ja grafiikkaa. Ateneumin omien kokoelmien lisäksi teoksia on lainattu toisista museoista ja yksityiskokoelmista Suomesta ja ulkomailta. Osa töistä on julkisuudessa harvoin nähtyjä tai peräti ennennäkemättömiä. Näyttely alkoi Pariisista, matkasi sieltä Göteborgiin ja saapui lopulta Helsinkiin, jossa se on avoinna 17.9. saakka.

Edelfelt loi merkittävän uran Pariisissa. Siitä ovat osoituksena paitsi hänen saamansa palkinnot ja nimitys esimerkiksi Kunnialegioonan jäseneksi, myös hänen laajalle levinnyt maineensa. Verkostojensa ansiosta hän maalasi muotokuvia merkkihenkilöistä ja eri maiden hallitsijaperheiden jäsenistä. Muotokuvat on mm. kemisti Louis Pasteurista ja Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnasta. Tämän tanskalaissyntyisen keisarinnan kanssa Edelfelt puhui ruotsia ja kutsui häntä suomalaisen tavan mukaan tanskalaisella nimellä Dagmar.

Helsingissä esittäytyy toinenkin kansainväliseen maineeseen noussut taiteilija. Touko Laaksosen eli Tom of Finland -nimeä käyttäneen kohutaiteilijan ensimmäinen museonäyttely on avoinna Kiasmassa 29.10. saakka. Laaksonen (1920-1991) oli pitkään Suomessa vaiettu salaisuus. Hänen raisun eroottiset piirroksensa miesvartaloista ja miesten välisestä seksistä niittivät suosiota Kaliforniassa. -Tom alkoi saada täällä tunnustusta vasta kuolemansa jälkeen 1990-luvulla. Vielä vahvemmin hän tuli esiin 2010-luvulla, Kiasman johtaja Leevi Haapala kertoo. (Antiikki&Design no 5). Touko Laaksonen eli poikkeuksellisen elämän. Hänen nuoruusvuosinaan homoseksuaalisuus oli monissa maissa rikos, Suomessakin vuoteen 1971 asti. Sittemmin se tosin luokiteltiin maassamme sairaudeksi, mikä kumottiin vasta 1981.

Tom of Finlandin monivaiheinen elämä heijastuu näyttelyn teemoissa. Esimerkiksi toinen maailmansota, jossa hän palveli luutnanttina ja palkittiin ansioistaan Vapaudenristillä, innoitti häntä piirtämään saksalaisiin uniformuihin pukeutuneita miehiä – siitäkin huolimatta, että haastatteluissa hän kertoi vihaavansa natsien ideologiaa. Aihevalinta pohjautuikin puhtaasti taiteilijan mukaan estetiikkaan. Eroottisen sisällön vuoksi yksi huoneista on tarkoitettu vain täysi-ikäisille vieraille. Muuten näyttelyn suositusraja on vähintään 15 vuotta.

Kevään häkellyttävin luontouutinen: sammakko kuristi hauen. Kutuaikaan katiskaan oli mennyt sammakoita ja yksi hauki. Lisääntymään päästäkseen koiraan täytyy tarrata naaraaseen kiinni epäröimättä ja pitää kiinni niin tiukasti, etteivät kilpailijat saa sitä kammettua irti. Hauki oli ilmeisesti tukehtunut, kun kidukset eivät päästäneet ilmaa (Suomen luonto no 4).

Sisällön jakaminen: