KAJASTUS 2 2023 KESÄ

Kirjailijavieraana Elina Backman

Gyöngyi Pere-Antikainen (kirjoittaja). Kirjailija Elina Backman ei löytänyt tarinaa vaan tarina löysi hänet. Aina mustiin pukeutuva dekkaristi kirjoitti ensimmäistä kirjaansa seitsemän vuotta medianomin töiden ohella. Hänen rakkain aiheensa ovat ihmiset, jotka pärjäävät yksinkin, mutta kun sopiva henkilö tulee vastaan, syttyy ihana rakkaustarina, kahden erakon kohtaaminen. Lue juttu

Näin luet uudistunutta Kajastusta. Tälle sivulle on koottu Kajastuksen artikkelit, jotka aukeavat kunkin jutun linkistä Lue juttu. Kuvat suurenevat hiirellä klikkaamalla. Kulttuurin tuulahduksia (Kulttuuri), kolumnit, Mauri ja Mustis -sarjakuva ja paljon muuta sisältöä löytyvät valikosta.

HUOM! Kännyköissä ja tableteissa valikko on kolme viivaa sivun ylänurkassa. Toinen valikko on alinna.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Timo-K-2.jpg

Pääkirjoitus: Äly hoi, älä jätä!

Käsittämätöntä, mutta niin se vain on. Suomessa keskustellaan vuonna 2023 tiedon ja sivistyksen tarpeellisuudesta. Hallitusneuvotteluihin valmistautuvan puolueen puheenjohtaja näkee oopperataiteen luksuksena ja listaa tieteellisen tutkimuksen elämänmenoa hankaloittavien asioiden joukkoon. Hallitusneuvotteluista vuotaa tietoa vapaan sivistystyön toimijoiden, esimerkiksi kansalais- ja työväenopistojen, valtionapujen roimista leikkausaikeista.

Monimuotoisella sivistystyöllä on meillä pitkät perinteet. Jo suomalaisuuden idean muotoilijat vannoivat kansanvalistuksen nimeen ja vähitellen maahan on syntynyt kirjava joukko sivistystä edistäviä järjestöjä ja keskuksia. Yksi niistä, Opintotoiminnan keskusliiton ylläpitämä Opintokeskus Sivis, juhlisti 80-vuotista toimintaansa toukokuussa Helsingissä. Pikku-Finlandiassa pidetyssä aamupäivätilaisuudessa suuri joukko liiton jäsenyhdistysten edustajia kuuli hyviä ajatuksia työnsä tueksi. Vaikka kansalaisjärjestöjen merkitystä edelleen vähätellään, saimme opetus- ja kulttuurimisteri Li Anderssonilta kuulla olevamme tärkeä osa demokratiaa vahvistavaa kansalaisyhteiskuntaa. – Kansalaisyhteiskunta on demokratian dynamo, hän kiteytti. Järjestöjen työn merkitystä on nostanut esille kevään aikana myös Näkövammaisten liitto. Moni asia jäisi hoitamatta ilman järjestöjen tekemää pitkäjänteistä työtä.

Yhtenä Näkövammaisten liiton jäsenyhdistyksenä Näkövammaisten Kulttuuripalvelulla on oma tonttinsa hoidettavana sivistyksen puolustustalkoissa. Me koetamme huolehtia siitä, että maan näkövammaisilla ihmisillä olisi mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti kaikkeen kulttuurielämään ja siten vahvistaa kansakunnan sivistyspääomaa. Kokoamme ihmisiä harrastamaan kirjallisuutta, musiikkia, teatteria, valokuvausta ja keramiikkaa. Jaamme teematilaisuuksissa tietoa ajankohtaisista, kiinnostavista aiheista. Teemme myös sitkeää vaikuttamistyötä kuvailutulkkauksen ja muiden osallisuutta parantavien keinojen käytön puolesta. Olemme mukana levittämässä kulttuurin tuottaman hyvinvoinnin ilosanomaa.
Ilman poliittisten päättäjien ja rahanjakajien myötämielisyyttä emme tehtäväämme voi hoitaa.

Yhdistyksemme saama julkinen tuki on kuitenkin jo pitkään laskenut. Viimeaikainen keskustelu tieteen, taiteen ja kulttuurin merkityksestä kuulostaa korvissamme todella pahalta.

JUTUT

Miesvihaajan symbolikuva on piirros, jossa on pinkki kiukkuinen mies, salamoita ja päänympärillä teksti Miesvihaaja.

Miesvihaaja voitti sokeain kuunnelmapalkinnon

Riikka Hänninen. Sokeain kuunnelmaraadin valinta vuoden kotimaiseksi kuunnelmaksi 2022 on Miesvihaaja, joka tutkii miehen matkaa herkästä lapsesta aikuiseksi. Mies on mies vaikka voissa paistais – vai onko? Ainakin kuunnelman alkuminuuteilla mies puhkeaa hillittämään monologiin: minä vihaan miehiä…Lue juttu

Kirjailija Joonatan Tola tutussa punaisessa lippiksessään vihreäruutuinen paita päällään, vieressä haastattelija Sari Karjalainen hänen vihreässä asussa. — *Kirjailija Joonatan Tola ja haastattelija Sari Karjalainen.*

Kirjailijavieraana Joonatan Tola toisen kerran

Gyöngyi Pere-Antikainen. Laurin kirja palkinnon voittaja Joonatan Tola oli meillä kirjailijavieraan. Hän kertoi kirjoittavansa ainakin kolmeosaista autofiktiivista sarjaa ja tekevänsä väitöskirjaa Helsingin yliopistoon suomen kielen verbien merkityksestä ja käytöstä. Lue juttu

Laulaja ja panhuilisti Helena Taskila istuu lautalattialla suurikokoisen lasin edessä. Hänellä on musta pusero, sukat ja kengät ja punainen hame ja kaulahuivi. Ilme on hieman huvittunut mutta levollinen.

Laulajattaren debyytti

Eija-Liisa Markkula. Panhuilistina monia vuosia tunnettu Helena Taskila on laajatanut musiikkiuraansa laulun puolella. Helenan sopraano soi kirkkaana ja vakaasti hallittuna. Kirjoittajalle syntyi heti vaikutelma, että laulaja on voimakas ja rohkea, eikä hänellä ollut pienimpiäkään vaikeuksia hengityksessä. Lue juttu

Meidän Herramme muurahaisia

Marianne Tenhami. Ohjaaja Kari Kinnaslampi oli alun perin sitä mieltä, että näkövammaisten kanssa työskentely olisi liian haastavaa. Jokin sai hänet silti hyväksymään Näkövammaisteatterin tarjouksen ja hänestä tuli ryhmän ohjaaja. Nyt ensimmäinen yhteinen esitys Meidän herramme muurahaisia on nähty. Viimeinen esitys on Jyväskylässä Näkövammaisten liiton kesäpäivillä 9.6. klo 19. Lue juttu

Heikki Turunen päässä tuttu baskeri. Turusella on pitkä harmaa tukka ja valkoinen pitkä parta ja viikset.

Simpauttaja 50 vuotta

Pasi Päivinen. Tiesitkö että Heikki Turuselta ilmestyy kohta 33. kirja Kuikan vuosi. Simpauttajan ilmestymisestä on kulunut elokuussa 50 vuotta. Turusta juhlitaan ja juhlistetaan monella tavalla mm. hänen kotikylässään ja lähiseuduilla. Heikki itse vain nauraa! Hojo hojo! Lue juttu

Näkövammaiset saivat vapaasti kosketella pöydällä olevia saviveistoksia ja lisäksi heille kuvailutulkattiin työt. Tunnelma oli iloinen ja osallistuva.

Taideopiskelijat kuvailutulkkasivat näyttelynsä

Tanja Rantalainen. Pekka Halosen akatemian kuvanveiston opettaja Katariina Guthwert otti yhteyttä Näkövammaisten Kulttuuripalveluun erään näkövammaisen lapsen äidin innoittamana. Äiti oli toivonut, että Pekkiksen opiskelijoiden taidokkaat työt pääsisivät myös näkövammaisten kuvataideihmisten ulottuville. Näkövammaiset retkeläiset saivat kuulla teosten lähtökohdista ja työskentelytavoista tekijöiden itsensä kertomana. Taideopiskelijat taas saivat arvokasta kokemusta taiteesta puhumisesta, oman taiteen sanallistamisesta ja erilaisesta yleisöstä. Lue juttu

Kuvakoosteessa tummaan pukuun pukeutunut Leevi Alahäivälä soittaa urkuja.

Leevin pitkä tie urkuriksi

Joose Ojala. Vaasalaislähtöinen syntymäsokea 1997 syntynyt Leevi Alahäivälä toteuttaa parhaillaan unelmaansa musiikin ammattilaisuudesta, kun hän monien vaiheiden jälkeen sai opiskelupaikan Yrkeshögskolan Novian kirkkomusiikkilinjalta elokuussa 2022. Hänen toiveissaan on ura monipuolisena muusikkona. Lue juttu

Kirjailija Niina Hakalahti katsoo hymyillen kameraa. Hänellä on tummasankaiset silmälasit, kellanvaalea tukka ja punaista huulipunaa. Hän nojaa toiseen käteensä.

Sanojen lumoissa

Sari Kekkonen. Suositun Niina Hakalahden kirjoittajakurssille jonotetaan. Vetäjän kyky luoda kursseille vapautunut ilmapiiri yhdistettynä vahvaan ammattitaitoon tuottaa tuloksia. Niina Hakalahti on vetänyt jo kolme Kulttuuripalvelun kirjoittajakurssia. Lue juttu

Viljo Mannerjoki puoliksi sivuttain kuvattuna. Edessä on harmonikka avattuna, kädessä pieni työkalu. Pöydän pystytasolla on paljon pieniä työkaluja, mittareita ja muita tarpeita. Viljolla on oranssi tpaita, mustasankaiset silmälasit ja iloinen ilme.

PIRUNKEUHKON KORJAAJA

Joose Ojala. Mitä tehdä kun harmonikka menee rikki? Silloin on paras ottaa yhteys pirunkeuhkon korjaajaan Viljo Mannerjokeen. Hän on Suomen ainoita alallaan. Viljon toimintaan voit tutustua jutun lopussa olevista linkeistä. Lue juttu.

HIrttämättömien julisteessa näyttelijät ovat lännenasuissa. Myös hevonen on kuvassa.

Hirttämättömät!

Pilvi Meriläinen. Oletko lukenut arvosteluja uudesta Hirttämättömät-elokuvasta, joka on uudelleen kuvattu Spede- ja Loiri-elokuva. Nyt voit lukea ohjaaja ja näyttelijä Andrei Alénin haastattelun, jossa hän kertoo oman käsityksensä elokuvasta. Sen on tehnyt Kajastuksen elokuva-arvostelija. Lue juttu

Roska päivässä!

Tuula-Maria Ahonen. Roskienkeruu on muotia jos televisiota uskoo. Myös aito ja alkuperäinen Roska päivässä -liike on voimissaan. ”Ympäristö on yhteinen olohuoneemme, pidetään siitä huolta yhdessä”, sanoo Roska päivässä -liikkeen kutsun vastaanottanut presidentti Niinistö. Liikkeessä on mukana jo 71 000 ihmistä eri puolilla maapalloa. Lue juttu

Kauniisti sinikukkaisen pöytäliinan päälle katetulla viherkeltaisella lautasella: paistettua ahventa, uusia perunoita ja silliä, retiisitsatsikia, mummonkurkkuja, ja retiisihiiroset salaatinlehdellä.

Kesän tuttuja makuja

Sanna Tynkkynen. Lähelle on joskus vaikea nähdä. Meidän jokaisen ulottuvilla on perinteisiä ja uusia suomalaisia herkkuja, jotka vievät kielen mennessään. Pöytä on katettu, hyvää ruokahalua! Lue juttu

Diakonissa Terhi Suonsivu katsoo luottavaisesti kameraa. Hänellä on sinertävät silmän, kaulassa samanvärinen poolo ja sinisempi pusero tukka on vaaleanruskea.

Rakkaus näkövammaistyöhön

Tuula Paasivirta. Vantaan seurakuntayhtymän näkövammaistyön diakonissa Terhi Suonsivu on jäämässä eläkkeelle. Pastori Tuula Paasivirta muistelee hänen kanssaan menneitä ja kirjoittaa jutussaan, että Terhin mielestä luopuessaan saa jotakin tilalle. Ei mitään meistä ilman meitä. Lue juttu

Hassisen kone 40 vuotta myöhemmin Ratinan stadionilla kädet uljaasti pystyssä valmiina kavaukseen sielä tässä vaaiheessa selin yleisöön.

Hassisen koneen vuosikymmenet

Pilvi Meriläinen. Hassisen kone 40 vuotta myöhemmin on dokumentti, joka kertoo pääasiassa Ratinan stadionilla soitetusta keikasta alkuvalmisteluineen. Elokuvan on ohjannut Mika Kaurismäki, joka sanoo itsekin elävänsä ”tätä historiaa uudelleen”. Kaikki halusivat tehdä hyvän mielen elokuvan ja onnistuivat! Lue juttu

Krakovalaisten ylpeys Lohikäärme-patsas on korkealla kivijalustalla. Se kohoaa monen metrin korkeuteen.

Lohikäärmeen kaupungissa

Pasi Päivinen. Lohikäärmeen kaupunki on täynnä Unescon maailmanperintökohteita ja tutustumisen arvoinen. Lohikäärme asuu Wawelin linnassa, mikä on paikallisille hyvin tärkeä paikka. Kaupungista löytyy myös Michelin-ravintola, jossa kirjoittaja pääsi herkuttelemaan ruualla, joka oli maultaan voimasta, mutta ei ehkä sittenkään kovinkaan mieluisaa. Lue juttu

Siniseen huppariin pukeutunut keltahiuksinen nuori valkoinen noita on valmiina johdattamaan sinut huolten tuolle puolen!

Unisatu aikuisille

Tuula-Maria Ahonen. Unisadun hyvä noita on vaalea, nuori ja kauniisti hymyilevä vaaleatukkainen nainen, joka ei halua kenellekään pahaa. Hänellä on sinivihreä hupullinen viitta. Hänen edessään on pata, johon huolet heitetään. Hän pitää käsiään suojelevasti padan yllä: siellä pysyvät! Lue juttu

Keramiikkaryhmän töistä on koottu kuvakooste jossa on monenlaisia hattuja ja päähineitä keramiikasta tehtynä. On punaisia, vihreitä, oransseja, musti ja valkoisia!

Päähänpistoja!

Timo Kuoppala. Näkövammaisten Kulttuuripalvelun Keramiikkaryhmän näyttelyssä nähtiin hattuja ja päähineitä jos jonkinlaisia. Näyttelyn teema oli Päähänpistoja! Lue juttu

Mika Veijalainen istuu kivellä. Opaskoira Juuli on hänen vieressään, lisäksi käden ulottuvilla on valkoinen keppi. Mikalla on keltainen kuvioitu t-paita ja tukka ponnarilla. Hänellä on silmälasit

Pohdintoja 2: itseluottamus koetteilla

Mika Veijalainen. Jos et ole energinen suorittaja, saat valittajan, heikon ja negatiivisen leiman. On sinun vikasi, jos et pysty kulkemaan sujuvasti syvissä vesittä kahlaamisen sijaan – vai onko? Lue juttu

Kuvassa on miehen käsi, joka pitää kiikaria. Se on suunnattu naapuriin päin. Miehellä on kello ranteessa.

Novelli Naapuri

Pirjo Nousiainen. Jari nosti kiikarin silmilleen. Naapuritalon yksinasuva mies näkyi menevän kotiinsa. Mies kaiveli taskujaan ja astui sitten verannan suojaan eikä Jari enää nähnyt oven avaamista. Hän oli alkanut uteliaisuudesta tarkkailla uutta naapuriaan eikä hän itsekään osannut selittää, miksi. Lue juttu

Rovasti Ari Suutarla opaskoiransa Alman kanssa kotonaan joitakin vuosia sitten. Alma makailee maassa Arin jaloissa, Ari tapailee opastaan toisella kädellään.

Ari Suutarlan muistolle

Mikko Ojanen. Tunnettu näkövammaisvaikuttaja, vammaisaktivisti ja kehittyvien maiden vammaisten puolestapuhuja rovasti Ari Raimo Suutarla on poissa. Ari oli kuollessan 80-vuotias. Vanha pappi on päässyt lepoon ja hänen kynänsä on vaiennut, mutta muistot ja kirjoitukset elävät mielessämme. Lue juttu

Sisällön jakaminen: