PIRUNKEUHKON KORJAAJA
Haastattelussa harmonikanrakentaja ja alan monipuolinen taustavaikuttaja Viljo Mannerjoki.
Teksti: Joose Ojala, kuvat Viljo Mannerjoen nettisivuilta
Naantalilaista Viljo Mannerjokea voi kutsua harmonikkaihmiseksi sanan kaikissa merkityksissä. Hän tuntee harmonikan mekaanisena laitteena kuin omat taskunsa, onhan mies ammatiltaan käsityömestari ja harmonikanrakentaja. Kiinnostus haitareihin ei kuitenkaan rajoitu yksinomaan niiden korjaamiseen. Viljo on vuodesta 2009 ylläpitänyt Vapaalehdykka.net -sivustoa, josta on muodostunut vajaassa viidessätoista vuodessa suomenkielisen harmonikkatiedon keskeinen kivijalka. Tämänkin jutun kirjoittaja on selvinnyt monesta koulutyöstä kyseisen sivuston suosiollisella avustuksella.
Sivuston lisäksi Viljo on jakanut sosiaalisen median kanaviensa kautta paljon kiinnostavia pieniä videoklippejä, joissa hän mielenkiintoisella tavalla taustoittaa ja avaa työhönsä liittyviä yksityiskohtia. Uusimpana aluevaltauksena Viljo on aloittanut Pirunkeuhko-podcastin. Podcast ilmestyy Youtubessa joka lauantai ja siihen on haastateltu harmonikka-alalla toimivia muusikoita, opettajia, jälleenmyyjiä ja muita keskeisiä vaikuttajia. Haastateltavien joukossa on ollut muun muassa vuoden harmonikkataiteilijaksi vuonna 2023 valittu Harri Kuusijärvi sekä pitkän uran Sibelius-Akatemian harmonikansoiton professorina tehnyt Matti Rantanen. Podcastin lisäksi Viljon Youtube-kanavalla on runsaasti videoita, joissa kerrotaan harmonikan mekaniikasta, annetaan vinkkejä harmonikan ylläpitämiseksi sekä opastetaan soitinta hankkimassa olevia harrastajia. Viljon videot ovat kaikki hyvin selkeitä ja asiat on kuvattu niissä hyvin myös verbaalisesti. Ne sopivatkin mainiosti myös näkövammaiselle katsojalle.
Viljon monipuolisuus ja aktiivisuus on suomalaisessa harmonikkakentässä aivan omaa luokkaansa. Olikin luonnollista kysyä Viljolta itseltään, miten hän alun alkujaan kiinnostui harmonikasta.
”1990-luvun alussa lama koetteli perhettämme. Äitini oli työttömänä ja elätti kaksi lasta. Tämän takia perheemme kävi ruokapalkalla auttamassa äidin kavereita. Auton tankissa saattoi olla bensaa, mutta jääkaapissa ei aina ollut ruokaa. Olimme erään kerran Kyrössä auttamassa pihanhoidossa silloin jo iäkästä Matti Virtasta. Palkaksi saimme keittoa ja musiikkia. Matti soitti meille viulua, huilua ja harmonikkaa. Kyseessä oli jonkinlainen venäläinen harmonikka, jonka matalat bassoäänet kutittivat pienen pojan mahassa. Tästä sitten sain innoitusta soittoharrastuksen aloittamiseen ja pääsin Turun seudun musiikkiopistoon syksyllä 1994.
Harmonikkakärpänen siis puraisi pihatalkoissa ja Viljosta tuli muusikko. Näin hän kuvailee harrastuksensa alkuaikoja sekä myöhempiä vaiheitaan soittajana.
”Nuorena soitin Raision harmonikkakerhossa ja olen tehnyt perusasteen tutkinnon musiikkiopistossa. Opintojen aikana sain tyypillisen Frosini–Deiro -koulutuksen. Melodiabassoharmonikka jäi haaveeksi, kun ne olivat 1990-luvulla liian kalliita suhteessa perheen taloudelliseen tilanteeseen.”
Viljon mainitsema melodiabassoharmonikka on instrumentti, jolla voi soittaa melodioita molemmilla käsillä. Standardibassoharmonikka (jota siis Viljokin lapsuudessaan soitti) on instrumentti jossa oikealla kädellä soitetaan melodioita. Vasemmalla kädellä puolestaan soitetaan sointujen pohjasävelet niin kutsutuilla perusbassoilla ja soinnut valmiiksi kytketyillä sointubassoilla. Tällaisella harmonikalla soitetaan tyypillisesti viihde – ja tanssimusiikkia, kun taas melodiabassoharmonikka mahdollistaa myös taidemusiikin esittämisen. Tämä raja-aita on tosin nykyään hiljalleen murtumassa ja melodiabassoharmonikalla esitetään yhä enemmän myös muuta kuin vain taidemusiikkiohjelmistoa. Viljon mainitsemalla Frosini Deiro-koulutuksella tarkoitetaan sellaista opetuksen suuntausta, jossa soitetaan standardibassolla Pietro Frosinin ja Pietro Deiron lanseeraamaa paikoin varsin virtuoottistakin viihdemusiikkiohjelmistoa sekä muuta vastaavan tyyppistä musiikkia.
”Armeija aikana olin Laivaston soittokunnassa soittamassa harmonikkaa. Tämän lisäksi vuonna 2009 olin mukana teatteriproduktiossa esityksen ainoana säestävänä soittimena. Häissäkin on tullut soitettua. Nykyään en tosin ole niin taitava soittaja kuin aikaisemmin. Työ vaatii veronsa, eikä harmonikan ääntä oikein halua kuulla enää iltaisin. Olen saanut aikanani humppayliannostuksen, joten musiikillisesti kaipaan jotain muuta kuin `peruspoljentoa´. Ihan kelpo soittaja olin ja kyllä vieläkin lähtee, kun vähän lämmittelee.”
Viljo päätyi opiskelemaan harmonikanrakennusta Ikaalisten käsi ja taideteollisuusoppilaitos Ikataan. Valitettavasti kyseinen koulutus on sittemmin lakkautettu vuonna 2017 eikä Suomessa enää voi opiskella ammattimaisesti harmonikanrakennusta. Näin Viljo kertoo opinnoistaan sekä päätymisestään alalle.
”Olen koulutukseltani harmonikanrakentaja ja käsityömestari. Harmonikka itsessään alkoi muodostua luontevaksi osaksi elämää lukioaikana. Kun pohdin, mitä vaihtoehtoja minulla olisi tulevaisuuden kannalta, ajatuksena oli tulla keikkailevaksi muusikoksi, joka korjailee harmonikkoja siinä ohessa. Mahdottomaksihan se meni, kun harmonikka mekaanisena laitteena vei kaiken ajan Ikaalisten koulussa. Ei siinä jäänyt aikaa keikkailulle. Eli intohimo harmonikkoihin tuli soittamisen kautta, mutta mekaniikka vei mennessään. Hyvänä ohjenuorana työelämään on: `tee sitä, mistä pidät´, ja minä pidin jo nuorena käsillä tekemisestä. Oli lopulta aika yksinkertainen valinta, että jäin alalle. Moni kyllä varoitteli, ettei tällä alalla elä. Ei tässä rikkaaksi olla tultu, mutta harmonikkojen korjausta olen tehnyt jo 14 vuotta täyspäiväisesti. Perustin yritykseni ´Harmonikan huolto ja restaurointi tmi Viljo Mannerjoki´ vuonna 2009.”
Vapaalehdykka.net-harmonikkasivusto on tärkeä osa Viljon yritystä. Näin hän kertoo sivuston synnystä, sen vaiheista sekä merkityksestä harmonikkayhteisölle.
”Tein Naantalin lukion ensimmäisen musiikin diplomin, joka vastaa siis kirjoitettua ainetta. Työn kirjallisessa osassa huomasin, miten huonosti harmonikoista oli tietoa saatavilla. Tämä toimi kimmokkeena Vapaalehdykkä-sivuille. Tein sivuston pohjan varusmiespalveluksen aikana ihan käsin koodaamalla ja kaverin avulla. Vaikka sivusto on idealtaan wikipediamainen, on sillä taka-ajatus. Se on yritykseni omaisuutta ja se toimii sisäänheittotuotteena asiakkaille. Ja hyvin on toiminut sikäli, ilman sivustoa tuskin yritys olisi enää pystyssä. Se on tapa, jolla ihmiset ovat löytäneet minut. Nykyään tosin YouTube näyttää olevan relevantimpi kanava kuin staattiset nettisivut.”
”Vapaalehdykkä-sivustolla on ollut vaikuttavuutta. Muistan eräänkin kerran, kun Jari Tervo käytännössä sanasta sanaan siteerasi sivujani Uutisvuodossa, kun kyse oli hanureista. Ainakin sana vapaalehdykkä on mielestäni vakiintunut paremmin Suomen kieleen. Sitä kuulee nykyään myös muiden käyttävän. Sanahan itsessään ei ole minun keksimäni vaan se on ollut käytössä ennen nettisivujakin.”
”Sivusto on sikäli poikkeuksellinen, että monet soittajat kaipaavat tietoa harmonikoistaan vaikkapa harmonikkagallerian kautta. Tiettävästi kenelläkään muulla ei ole yli 2000 kuvaa erilaisista harmonikoista netissä. Kaikkein eniten ihmiset kuitenkin etsivät musiikkia ja nuotteja. Niitä ei vapaalehdykkä tarjoa. Sääli ehkä toisaalta, mutta kaikkeen ei rahkeet riitä.”
Vapaalehdykka.net-sivuston lisäksi Viljo on ollut mukana myös harmonikan historiaan liittyvissä kirjaprojekteissa. Näin hän kertoo niistä.
”2014 julkaistiin kirja ´Suomalaisen harmonikan historia´. Olin siinä yksi kirjoittaja monista. Kirjoitin suomalaisesta harmonikkateollisuudesta. Aihealue on sen verran laaja, että kirjaan päätyi vain lyhennelmä projektin aikana kasaan saadusta tietomäärästä. Tästä on ollut työn alla jo pitkään oma kirja soitinrakentajaprofessori Rauno Niemisen kanssa. Olen itsekin odottanut, että kirja julkaistaisiin kohtalaisen pian, mutta onhan tässä nyt vuosia jo mennyt. Tämän lisäksi pohja-aineistosta olisi mahdollisuus tehdä draamapainotteinen, fiktiivinen tarina. Sen verran hurjaa menoa on ollut aikanaan harmonikkojen parissa Lahdessa.”
Viljo aloitti Youtube-kanavansa kehittämisen 21.12.2022 julkaisemallaan ilmoituksella, jossa hän kertoi kanavansa tulevista uusista sisällöistä. Ensimmäinen uuden tyyppinen video ”Harmonikan ostaminen – tarkista nämä asiat” julkaistiin 11.1.2023. Video osoittautui heti menestykseksi. Tätä kirjoitettaessa (29.5.2023) on videolla jo peräti 3080 katselukertaa. Ensimmäinen jakso Pirunkeuhko-podcastista julkaistiin 11.2. ja sen vieraana oli suomalaisen harmonikkakulttuurin tuntija Marko Tikka. Näin Viljo itse kertoo Pirunkeuhko-podcastistaan sekä Youtube-kanavansa vaiheista.
”Facebookissa heitin idean englanninkieliseen harmonikankorjaajien ryhmään, että voitaisiin pitää alan ammattilaisten kesken seminaari. Korona-aikana etäily oli ainoa mahdollisuus. Sain innostettua mukaan muutaman muun alalla olevan ja perustimme ryhmän Accordion Artisans. Teimme muutaman YouTube-videon, mutta nyt on siitä valitettavasti ollut taukoa. Jokainen kun tuntuu olevan aika kiireinen, eikä videoiden tekemisestä tule rahaa helpolla. Kaikkea ei valitettavasti voi tehdä hyväntekeväisyytenä. Aika ei yksinkertaisesti riitä. Pirunkeuhko on oikeastaan tämän Accordion Artisansin spin-off, sillä halusin kokeilla, miten videoiden tekeminen onnistuu ensin helpommalla markkina-alueella ja tutummalla kielellä. No – sehän sitten ottikin tuulta alleen ja nyt videoita on tehty noin puoli vuotta. Tehdään kunnolla, kun tehdään.”
Podcastin tekeminen on väistämättä tuonut laajempaa perspektiiviä suomalaiseen harmonikkakenttään sekä herättänyt tekijässään monenlaisia ajatuksia. Näin Viljo kertoo niistä:
”Oma ajatteluni on laajentunut, toivottavasti myös kuulijoiden. En ehkä ihan vielä osaa organisoida ajatuksiani siitä, miten ohjelma on vaikuttanut, mutta jokaisessa haastattelussa on tullut joitain ahaa-elämyksiä. Sellaisia näkökulmia, mitä itse en ole ajatellut. Jos jokin johtoajatus pitää keksiä, niin se olisi se, että harmonikkaa pitäisi käsitellä enemmän vain yhtenä osana musiikin tekemistä, eikä niin, että on vain harmonikka harmonikan vuoksi.”
Vapaalehdykkä-kanavalla on vajaan puolen vuoden aikana julkaistu Pirunkeuhko-podcastin ohella myös paljon harmonikan ylläpitoon, mekaniikkaan ja rakenteeseen liittyviä videoita. Videoilla on annettu vihjeitä harmonikkaa ostaville sekä kerrottu, miten harmonikan rakennetta ennestään tuntematon ostaja voi varmistua siitä, että käytetty harmonikka on varmasti soittokuntoinen. Näin Viljo kertoo näiden videoiden tekemisestä sekä niiden saamasta vastaanotosta:
”Tarkoituksena on tehdä jokseenkin helposti ymmärrettäviä aiheita haitari-ihmisille, toisaalta myös heille, joilla ei vielä ole harmonikkaa. Ihan ensimmäinen video oli harmonikkojen ostamiseen liittyvä video. Se räjäytti pankin siinä mielessä, että muut videot eivät ole saaneet yhtä paljon katselukertoja yhtä lyhyessä ajassa. Sen otsikointi oli tarkoituksella populistinen klikkiotsikko, joten se varmaan teki tehtävänsä. Aihe on herättänyt keskustelua myös muilla sosiaalisen median alustoilla. Olisikohan ollut jotain patoutunutta kysyntää? Pääsääntöisesti videoiden vastaanotto on ollut positiivista. Isoimmat kehittämisehdotukset ja kommentit ovat tulleet äänen laadusta. Se on ihan ymmärrettävää, sillä käytössä ei ole kunnollista äänikorttia. Ajattelen asiaa siten, että kanavan tulee ylläpitää itsensä. Jos saan riittävästi seuraajia, antaa se mainostuloja, joilla parempaa välineistöä voidaan ostaa.”
Palataan vielä Viljon leipätyöhön eli haitareiden korjaamiseen ja entisöintiin. Viljon yrityksen nimi ´Harmonikan huolto ja restaurointi´ viittaa vahvasti vanhoihin soittimiin. Onko Viljon yritys siis keskittynyt vain vanhojen haitareiden entisöintiin vai tuleeko pöydälle kaikenlaista korjattavaa? Näin hän itse kertoo:
”Kun aloitin työurani vuonna 2009, korjattavaksi tuli enemmän vanhoja pelejä kuin nyt. Nykyään pöydälle tulee konserttiharmonikkoja, joita ei alkuaikoina puolestaan tullut. Nimi on siis kiirinyt ja luottamus kasvanut asiakkaiden keskuudessa. Aika laidasta laitaan soittimia tulee. Olen korjannut myös urkuharmoneja, mutta nykyään tilajärjestely on tehty siten, etten isoja harmoneja voi enää avata täällä. Harmonikkojen osalta yrityksen nimessä on tuo restaurointi-sana. Se oli ihan hetken mielijohteesta tullut idea firman nimeen. Olen toki tutkinut itsenäisesti näkökulmia vanhojen soittimien korjaamiseen, ja pyrin käyttämään myös alkuperäisiä materiaaleja, jos vain mahdollista. Siinä mielessä ehkä eroan muista tekijöistä, että täyspäiväisyys on antanut minulle aikaa syventää tietotaitojani aika paljon vaikkapa kielipenkkien ilmavirtausten ja akustiikan osalta, ei vain historiatietojen tai materiaalitietouden saralta. Vielä on paljon opittavaa!”
”Eräs yksityiskohta on myös, että muutaman kerran olen havainnut, että harmonikkoja on myyty vapailla markkinoilla minun korjaaminani, vaikka en niitä harmonikkoja ole korjannut. Joku tai jotkut käyttävät siis nimeäni, jotta saisivat myytävistä harmonikoista kovempaa hintaa. En tiedä pitäisikö tämä ottaa kunnianosoituksena vai jollain muulla tavalla.
Ei liene sellaista yrittäjää, jonka tilanteeseen pandemia ja Ukrainan sodan aiheuttama kriisi ei olisi jollain tavoin vaikuttanut. Näin Viljo kertoo tilanteesta oman firmansa näkökulmasta:
”Asiakasmäärä putosi noin kolmanneksen, joten kyllä pandemia vaikutti. Valtion tukipolitiikka onneksi paikkasi tilannetta. 2022 oli asiakasmääriltään taas samaa luokkaa kuin pandemian edeltävänä aikana. Heti pandemian alussa minulla oli pitkä työjono, joten olisikohan siinä ollut vain viikko, kun ei ollut töitä. Vaikutus tuli pidemmältä ajalta, kun kysyntä pieneni laaja-alaisesti. Viime syystalven energiakriisi oli oikeastaan paljon pahempi kuin pandemian alku. Onneksi ihmiset panikoivat maailmanmenoa yleensä vain kuukauden ja sitten palaavat enemmän tai vähemmän normaaleihin kulutustottumuksiinsa. Taloudellinen lama on minulle parempi kuin talouden ylikuumeneminen, sillä lama-aikana harmonikkoja korjataan enemmän kuin ostetaan.”
Suomessa ei enää ole tarjolla harmonikanrakennuksen ammattiopetusta. Miten Viljo näkee alan ja sen koulutuksen tulevaisuuden?
”Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen harmonikanrakennuksen linja loppui kuusi vuotta sitten. En usko, että vastaavaa koulutusta tulee takaisin ihan pieneen hetkeen jos ollenkaan. Minulta on kyselty, opettaisinko alalle. Kyselyt eivät ole kuitenkaan edenneet sen pidemmälle. Toisaalta asiakasmäärät ovat vähentyneet kuluneen 10 vuoden aikana, joten uusia yrittäjiä alalle ei ehkä sillä tavalla enää mahdu kuin aikaisemmin. Ulkomaiset verkostot koulutuksen kannalta perustuvat ihan ammattisuhteille. Toki on niitä harmonikankorjauskouluja Saksassa, Italiassa ja ymmärtääkseni myös Yhdysvalloissa.”
OSOITTEITA
Viljon Youtube-kanava löytyy osoitteesta:
https://www.youtube.com/@Vapaalehdykka1
Vapaalehdykkä-sivusto puolestaan löytyy täältä:
http://vapaalehdykka.net
Viljon oman yrityksen nettisivut löytyvät täältä:
http://harmonikanrestaurointi.net
Harmonikan restaurointi-yrityksen facebook-sivu löytyy täältä:
https://www.facebook.com/@hhjrmannerjoki