Sanojen lumoissa Niina Hakalahti
Suosituille kirjoittamisen verkkokursseille jonotetaan, ainakin kun on kyseessä näkövammaisille kirjoittajille jo tutuksi tulleen Niina Hakalahden kurssi. Eri puolilla maata asuvat kirjoittajat kohtaavat sähköpostin kautta ja pääsevät eläytymään myös toistensa teksteihin. Vetäjän kyky luoda kursseille vapautunut ilmapiiri yhdistettynä vahvaan ammattitaitoon tuottaa tuloksia.
Teksti: Sari Kekkonen, kuva: Jonne Räsänen / Karisto
Voiko tavallinen maanantai olla viikon jännittävin päivä? Niina Hakalahden Proosahkoa-kurssilla osanottajat odottivat kuumeisesti juuri maanantaipäiviä, sillä silloin sähköpostialueelle tuli sekä palaute edellisen viikon tehtävästä että uusi, mielikuvitusta kiehtova tehtävä. Kurssilaisten mielestä tunne oli suunnilleen sama kuin jouluna lahjoja avatessa.
Niina Hakalahti on Tampereella asuva kirjailija, toimittaja ja kirjoittajakouluttaja. Hän kertoo mielenkiintonsa kirjallisuutta kohtaan heränneen jo varhaislapsuudessa. Opittuaan lukemaan ennen kouluikää, hän alkoi pitää päiväkirjaa 6-vuotiaana ja runojen kirjoittaminen seurasi pian näitä alkuaskeleita. Myös erityisesti pelottavien tarinoiden keksiminen ja kertominen keräsi suosiota ikätovereiden parissa. Taiteilijakodin ilmapiiri antoi tilaa luovuuden kehittymiselle luonnollisena osana elämää.
Kirjallisuuteen ja kulttuuritutkimukseen liittyvät opinnot Oulun yliopistossa edistivät suuntautumista kirjalliseen työhön, mutta käytännössä kirjoittaminen on elämämittaista opiskelua ja itsensä kurssittamista. Tuohon aikaan, 80- ja 90-lukujen taitteessa, varsinkaan yliopistoissa ei ollut tarjontaa luovan kirjoittamisen opintoihin. Itsensä kurssittaminen edellytti jopa 300 km pituisia matkoja jo teini-iästä alkaen. Myöhemmin Hakalahti on täydentänyt ammattitaitoaan opiskelemalla mm. aikuiskasvatusta ja kirjallisuusterapiaa.
Hakalahti korostaa lukemisen tärkeyttä kirjoittamaan oppimisessa. Proosahkoa-kurssin aikana häneltä löytyi aina sopiva sitaatti joka tilanteeseen. Viittaukset runoihin, aforismeihin ja kirjoitusoppaisiin avasivat kurssilaisille ikkunoita tosiasiaan, että kirjoittavat ihmiset ympäri maailmaa ja kaikkina aikoina ovat joutuneet työstämään hyvin samantapaisia asioita kuin kirjoitusharrastuksen alussa hapuilevat kirjoittajat. Ketään erityistä esikuvaa Hakalahti ei halua nostaa ylitse muiden, vaikka Ilpo Tiihosen, yhden hänen opettajansa, nimi vilahtaakin esiin. Ennen kaikkea mahdollisimman monipuolinen ja jatkuva lukeminen laajentaa ajattelua ja tuo sitä kautta syvyyttä kirjoittamiseen.
Runokokoelmia, romaaneja, lastenkirjoja ja kirjoittamisen oppikirjan kirjoittanut Niina Hakalahti arvelee kysyttäessä, että kirjallisuuden lajeista runous on hänen ensisijainen ilmaisumuotonsa. Muutkin taiteenlajit ovat sekä tuttuja ja tärkeitä, suorastaan elinehto.
”Taide on oleellinen osa olemassaolon ymmärrystä, se on iloa, oivalluksia ja lohtua ja paljon muuta!” hän toteaa.
Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on järjestänyt jo kolme Niina Hakalahden vetämää kirjoittajakurssia, Tutustu runouteen 2021, Luova kirjoittaminen 2022 ja tämänkeväisen Proosahkoa-kurssin, jolla keskityttiin enimmäkseen suorasanaiseen ilmaisuun, unohtamatta tietenkään pientä loikkaa runouden puolelle. Kurssilaiset kiittivät erityisesti kurssin aikana vallinnutta, vapautunutta ilmapiiriä. Kun oli mahdollista kokeilla erilaisia tehtävätyyppejä ja kirjoitustyylejä, saattoi itsestään löytää aivan uusia ulottuvuuksia. Varsinaisten viikkotehtävien lisäksi oli tarjolla lyhyitä, nopeasti sähköpostialueelle heitettäviä tehtäviä. Ideana oli, että kun aikaa ei ollut liikaa, ei olkapäillä aina istuva, sisäinen kriitikko ehtinyt tulla väliin.
Lisää Hakalahtea on luvassa: syyskuussa ilmestyy Amanda Vaarana kirjoitettu viihdesarjan päätösosa Omalla Tontilla ja heti alkuvuodesta 2024 kuvakirja Apua, naapurini on noita!
Siinä käsitellään ennakkoluuloja ja näkövammaisuutta. ”Ilman NKP:lle pitämiäni kursseja en olisi varmaan kirjoittanut noitakirjaa”, kirjailija toteaa.
Lukuisat palkinnot, työ läänintaiteilijana ja muut viralliset tunnustukset kannustavat varmasti eteenpäin, mutta Hakalahti nimeää kirjoittamisen itsessään olevan paras palkinto. Tarve uudistaa itseään on myös voimakas. Kirjailija aikoo seuraavaksi kokea, miltä tuntuu kirjoittaa jatkokertomusta, sitä julkaistaan Kodin Pellervo -lehdessä. Mehiläisten tarhauskurssi on myös irtiottojen listalla lähitulevaisuudessa. Mutta tätä juttua ei voi lopettaa ilman edes yhtä Hakalahden legendaarisista sitaateista. Hän valitsee tällä kertaa Samuli Parosen lausahduksen: ”Joka hetki on poikkeus.” Tämän oivalluksen jälkeen mikään ei ole kirjoittajalle enää tylsää ja tavallista, hän muistuttaa.
Tietolaatikko:
Niina Hakalahden tuotanto
Runokokoelmat
• Nainen repii palan oranssia. Oulu: Pohjoinen, 1990. ISBN 951-749-135-2.
• Ole sinä voinvärinen. Oulu: Pohjoinen, 1993. ISBN 951-749-179-4.
• Jotkut ja toiset. Oulu: Pohjoinen, 1997. ISBN 951-749-287-1.
• Vauvailoa. Kuvitus: Julia Prusi. Helsinki: Minerva, 2014. ISBN 978-952-492-853-3.
Romaanit
• Hengenahdistusta. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3099-1.
• Uimataito. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-4085-4.
• Aavasaksa. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5653-4.
• Sydänystävä. Hämeenlinna: Karisto, 2014. ISBN 978-951-23-5829-8.
• Lumilinna. Hämeenlinna: Karisto, 2016. ISBN 978-951-23-6177-9.
• Kaleidoskooppi. Hämeenlinna: Karisto, 2021. ISBN: 978-951-1-38093-1
Viihdesarjan romaanit, kirjoitettu nimellä Amanda Vaara:
• Pientä fiksausta vailla. Hämeenlinna: Karisto, 2017. ISBN 978-951-23-6317-9.
• Yösähköä. Hämeenlinna: Hämeenlinna: Karisto, 2018. ISBN 978-951-1376026
• Heti vapaa. Hämeenlinna: Karisto, 2019. ISBN 978-951-23-6668-2
• Sopivassa suhteessa. Hämeenlinna: Karisto. 2020. ISBN 978-951-1-37268-4.
• Ruusuja ja risuja. Hämeenlinna: Karisto, 2021. ISBN 978-951-1-40277-0
• Routavaurioita. Hämeenlinna: Karisto, 2022. ISBN 978-951-1-43299-9
Lastenkirjat
• Tuukka-Omar. Kuvitus: Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5245-1.
• Ylämummoon, Tuukka-Omar!. Kuvitus: Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-6138-5.
• Tuukka-Omar ja minilapset. Kuvitus: Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-7331-9.
• Tuukka-Omar ja superkielitaito. Kuvitus: Jukka Lemmetty. Helsinki: Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-7331-9.
• Mitä kuuluu, Tuukka-Omar? Kuvitus: Jukka Lemmetty. Myllylahti, 2020. ISBN 978-952-356-084-0
• Tuukka-Omarille alkaa riittää. Kuvitus: Jukka Lemmetty. Myllylahti, 2022. ISBN 978-952-356-289-9
Tietokirja
• Syön aamiaiseksi Eiffel-torneja – 104 kirjoitusharjoitusta. Hämeenlinna: Karisto, 2018, ISBN 978-951-23-6455-8.