NÄYTTELYT NÄKÖVAMMAISEN SILMIN JA KORVIN
Teksti: Tuula Paasivirta
Olen kirjoittanut Kajastukseen taiteesta vuodesta 2006 alkaen. Näinä vuosina olemme saaneet, erityisesti pääkaupunkiseudun museoissa, nähdä isoja kehitysaskeleita näkövammaisten taiteenystävien kannalta ja iloksi. Meidät otetaan huomioon asiakkaina. Toki kehitysaskeleet vaihtelevat museoittain.
Kuvailutulkkaus on tärkeä osa näyttelytoimintaa. Toki sekin vaihtelee, onko museoissa tarjolla kuvailutulkattuja opastuskierroksis tai tavanomamaisia opastuksia vai saako meidän ryhmillä olla mukana omia kuvailutulkkaajia. Tässä näyttää olevan ajoittain haasteita.
Niin Ateneumissa kuin muissa Kansallisgallerian museoissa on kuunneltavissa nauhoitteita näyttelyiden teoksista. Lisäksi museoiden sivuilla on laajat esittelyt kulloisistakin näyttelyistä, jolloin ne voi lukea vaikkapa ruudunlukulaitteella etukäteen ennen näyttelykäyntiä tai paikalla korvakuulokkeilla omasta puhelimesta tai muusta laitteesta.
Lisätietoa löytyy muun muassa www.kansallisgalleria.fi. Olemme saaneet käydä niin Kiasmassa kuin Sinebrychoffin taidemuseossa. Tutuksi on tulleet Helsingin kaupungin museo ja Didrichsenin taidemuseo. Espoon Modernin taiteen museossa on ollut myös vammaistaiteilijoiden töitä nähtävillä. Lahden Visuaalisen taiteen Malvassa saimme myös Kajastuksen lukijoina käydä. Kaikkia museoita on vaikea näiden 17 vuoden ajalta edes mainita. Kiasma on jäänyt vahvasti mieleen hyvin isojen näyttelyiden kautta.
Keskityn tässä lyhyessä artikkelissa Ateneumiin ja Virtuaalimuseoihin.
Ateneum
Ateneumin taidemuseon sivulla museosta kerrotaan näin: ”Ateneum on Suomen taiteen koti ja osa Kansallisgalleriaa yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. Kokoelmaamme kuuluu lähes 30 000 kansallisaarretta, jotka ovat meidän kaikkien yhdessä omistamia taideteoksia. Meiltä löytyy taidetta 1700-luvulta moderniin nykytaiteeseen. Ateneum on elävä taidetalo, joka kutsuu yleisöä näyttelyiden lisäksi ajattelua sytyttäviin tapahtumiin”.
Näyttely, jossa itse olen Ateneumissa viimeksi käynyt on nykyinen pysyvä näyttely Ajan kysymys. Tämä hieno näyttely avattiin 24.4.2023. Se on kokoelmanäyttely ja museon tarkoitus on tällä näyttelyllä osallistua 2000-luvun ajankohtaiseen keskusteluun osuvilla teemavalinnoillaan. Näitä teemoja ovat Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä ja Taiteen vallassa.
Rakastettujen ja monille tuttujen klassikoiden lisäksi kokoelmanäyttelyssä on mukana teoksia, jotka on nähty harvoin tai ei koskaan Ateneumin saleissa.
Näyttelyn kokoaja sanoo: ”-Kokoelmamme kansainvälisiä taiteilijoita ovat muun muassa Paul Cézanne, Marc Chagall, Paul Gauguin, Vincent van Gogh, Vilhelm Hammershøi ja Fernand Léger. Vuorollaan vaihtuvien menestysnäyttelyiden tähtinä ovat viime vuosina vierailleet muun muassa Tove Jansson, Amedeo Modigliani ja Pablo Picasso.
Teoksemme luovat yhteisiä kuvia maailmasta, niin menneestä kuin tulevasta. Haluamme taiteen voimalla synnyttää uusia näkökulmia, oivalluksia ja empatiaa.
Ateneum on ollut taiteen koti jo vuodesta 1888. Monet taiteen suomalaiset suurnimet ovat opiskelleet rakennuksessa, jossa opetus jatkui vielä 1980-luvulle asti”.
Väriä & valoa – Impressionismin perintö
Väriä & valoa – impressionismin perintö -näyttely on Ateneumissa avoinna 25.2.2024 asti. Näyttely esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta ajanjaksolta 1860–1916.
Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet suomalaisen väritaiteen lyhyeen, mutta intensiiviseen kukoistuskauteen vuosina 1906–1916. Suomalaisessa taiteessa vaihe johti myös uusiin aihepiireihin, kun työnteko ja erämaaluonto saivat tehdä tilaa keskiluokkaisen elämän mukavuuksille, puistoille, auringonotolle ja alastomuudelle.
Näyttelyn kansainvälisten taiteilijoiden joukossa ovat Claude Monet, August Renoir, Alfred Sisley, Camille Pissarro, Alfred William Finch, Paul Signac ja Theo van Rysselberghe. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Alvar Cawén, Antti Favén, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Verner Thóme, Yrjö Ollila, Tyko Sallinen ja Wilho Sjöström.
Näyttelyn kuraattoreina toimivat Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff sekä museonjohtaja Marja Sakari. Näyttelyhankkeessa on mukana myös kansainvälisen impressionismin asiantuntija, professori Anthea Callen.
Voit tutustua näyttelysaleihin ja teksteihin etukäteen myös ruudunlukulaitteella lukien omalla puhelimella tai tietokoneella. Toki voit lukea ja kuunnella nämä tekstit omalta laitteeltasi näyttelysaleissa kulkiessasi. Tämä on se mistä itse pidän paljon näyttelytoiminnassa. Tämä tuo näkövammaiselle uuden ulottuvuuden ja mahdollisuuden nauttia taiteesta.
Virtuaalimuseot
Käytän paljon museokorttia, mutta silti oivan lisän itselleni ovat tuoneet virtuaaliset museot. Nykyään moniin museoihin pääsee kotoa käsin tietokoneen avulla virtuaalisesti. Tällä hetkellä digitaalista aineistoa löytyy 12 museosta museokorttisivuston kautta kohdasta vieraile virtuaalisesti museoissa. Toki tämä näkövammaisten ja sokeiden henkilöiden kannalta on vielä melko epätäydellistä. Kolmiulotteisuus ei avaudu kovin hyvin. Eikä näyttelyesineitä voi juurikaan suurentaa, saati, että teosten vierellä olevia teostekstejä voisi suurentaa. Yhtenä ilahduttavana esimerkkinä on Alvar Aallon museo virtuaalisena.
Vaikka Kajastus tässä muodossa hiljenee, jatkakaamme näyttelyvierailuja.