Osiossa on palkittuja töitä ja ihmisiä aikaisemmilta ajoilta.

Valtionpalkinto 13 ansioituneelle taiteilijalle ja taideyhteisölle

 Valtionpalkinnon vuonna 2021 sai yhteensä 13 taiteilijaa ja taideyhteisöä. Palkintotilaisuus pidettiin Kansallisoopperassa marraskuussa. Valtion taidetoimikunnat myönsivät vuoden 2021 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille, työryhmille ja taideyhteisöille Vuoden 2021 valtionpalkinnot jaettiin Helsingissä Kansallisoopperassa pidetyssä tilaisuudessa marraskuussa. Palkinnot luovutti tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio. Valtionpalkinnon sai 13 ansioitunutta taiteilijaa ja taideyhteisöä. Palkintojen yhteissumma oli 226 000 euroa. Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi. Valtionpalkinnoista päättävät vuosittain valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina. Lastenkulttuurin palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja.

Vuoden 2021 palkinnot: Lastenkulttuurin valtionpalkinto:

Kuvataiteilija Johanna Juvonen ja kuvataiteilija Biagio Rosa Arkkitehtuurin valtionpalkinto: AOR Arkkitehdit Muotoilun valtionpalkinto: keramiikkataiteilija Anu Pentik Elokuvataiteen valtionpalkinto: pukusuunnittelija Tiina Kaukanen Mediataiteen valtionpalkinto: taiteilija Kaino Wennerstrand Esittävien taiteiden valtionpalkinto: Huoneiden kirja -teoksen ydintyöryhmä Kirjallisuuden valtionpalkinto: suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom Kirjallisuuden valtionpalkinto: Tuli & Savu -lehti Monitaiteen valtionpalkinto: Mustarinda-seura Musiikin valtionpalkinto: kapellimestari Ari Angervo Musiikin valtionpalkinto: Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnasta Hietsu is Happening ry ja Klassinen Hietsu ry Kuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Tuula Närhinen Sarjakuvataiteen valtionpalkinto: sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo

Taiteen valtionpalkintojen 2021 perustelut:

Lastenkulttuurin valtionpalkinto: Kuvataiteilija Johanna Juvonen ja kuvataiteilija Biagio Rosa, Taidetila Toinila, Petäjävesi Taiteilijapari Juvonen & Rosa käynnistivät kesällä 2011 Petäjäveden kunnan omistamassa suojellussa rakennuksessa taidetoiminnan. He ”valtasivat” huonokuntoisen talon ja sen pihapiirin luovan toiminnan käyttöön yhdessä seudun lasten kanssa. Vuosien varrella perheille suunnatun taidetoiminnan seurauksena pihapiiriin on muodostunut lasten ympäristötaiteen polku, joka toimii innostavana toiminnallisena kokonaisinstallaationa. Se rapistuu vuodenaikojen armoilla, ja uudistuu ja kasvaa vuosi vuodelta. Toinilan hylätty rakennus itsessään on muuttunut virkeäksi tapahtumapaikaksi, joka on kaikille avoin ja maksuton tila, joka houkuttelee taiteen pariin. Toinilassa on järjestetty avoimia taidetyöpajoja, tapahtumia ja lasten omien teosten näyttelyitä. Talo palvelee myös päiväkotien ja koulujen lapsia. Yhteisötaideprojekti on kehittynyt myös nykytaiteen suuntaan: Toinilan rakennuksessa toimii galleria, jossa on järjestetty taiteilijaparin kuratoimia näyttelyitä vuodesta 2016 alkaen. Kaikille avoimessa Taidetalossa nykytaide tulee helposti lähestyttäväksi ja lapsillekin tutuksi. Palkinto on kunnianosoitus pienen paikkakunnan aktiivisille osallistavan taiteen ja sen saavutettavuuden edistäjille. Heidän toimintansa on vaikuttanut koko kunnan asukkaisiin ja lasten kuvataidekasvatukseen myönteisesti.

Arkkitehtuurin valtionpalkinto: AOR Arkkitehdit

AOR Arkkitehdit eli Erkko Aarti, Arto Ollila, Mikki Ristola ja Kuutti Halinen on menestynyt erinomaisesti arkkitehtikilpailuissa reilun viiden toimintavuotensa aikana. Jo heidän ensimmäinen merkittävä voittonsa osoitti, että he osaavat toteuttaa kilpailuehdotuksesta laadukkaan arkkitehtonisen toteutuksen. Vuonna 2015 AOR Arkkitehdit voitti kilpailun, jonka voittotyön perusteella toteutettiin Jätkäsaaren peruskoulu. Se edustaa innovatiivista nykyarkkitehtuuria ja on palkittu muun muassa taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta vuoden betonirakenne -palkinnolla vuonna 2019. Tämän jälkeen AOR on suuntautunut koulujen ja muiden julkisten tilojen rakentamiseen. He ovat tutkineet kiinnostavalla tavalla yksiaineisia massiiviratkaisuja, kuten Tuusulan lukion ja monitoimitalo Monion kilpailussa (2018). Heidän töissään välittyy aito kiinnostus uudistaa nykyarkkitehtuuria, ja toisaalta kiinnostus perinteisiä materiaaleja hyödyntäviin nykytulkintoihin. Esimerkkinä tällaisesta voidaan nostaa AOR Arkkitehtien voittoisa ehdotus Tampereen taidemuseon laajennukseksi (2017), jossa kiehtova muoto yhdistyy Tampereen vanhojen teollisuusrakennusten tiiliarkkitehtuuriin.  Muotoilun valtionpalkinnon sai keramiikkataiteilija Anu Pentik. Palkinnon luovutti tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Muotoilun valtionpalkinto: keramiikkataiteilija Anu Pentik

Helmikuussa 2021 tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Anu Pentik teki harrastuksestaan työn. Samalla hän perusti miehensä kanssa Posiolle yrityksen, josta rakentui maailman pohjoisin keramiikkatehdas. Vahva visio on johdattanut keramiikkataiteilijaa läpi vuosikymmenten. Pohjoinen luonto ja omaleimaisuus ovat jalostuneet taideteoksiksi ja käyttökeramiikaksi, joiden muotokieli puhuttelee. Kunniatohtori Anu Pentik viettää 50-vuotistaiteilijajuhlaansa, joka on jalostunut muun muassa näytelmäksi ja upeaksi näyttelyksi. Taiteen valtionpalkinto täydentää juhlavuotta, perustuuhan se pitkäaikaiseen ansiokkaaseen toimintaan keramiikkataiteen hyväksi. Anu Pentik on luovuudellaan ja kokeilunhalullaan laventanut keramiikan rajoja. Taiteilijanuransa voiman Anu Pentik on saanut Lapin luonnosta, kotikuntansa Posion erämaista. Elämän eri sävyjen punoutuminen taiteeksi on vaatinut monipuolisuutta, pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta. Lisäksi hän on kantanut vastuuta myös yritystoiminnasta ja perheestä. Anu Pentikin elämäntyö on Lapin sävyissä hehkuva taide, jossa ilmenevät ihmisen tunteiden koko skaala sekä luonnon monimuotoisuus. Arkkitehtuurin ja muotoilun palkinnot myönsi valtion arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta.

Elokuvataiteen valtionpalkinto: pukusuunnittelija Tiina Kaukanen

Palkinto myönnettiin Kaukaselle elämäntyöstä elokuvataiteen parissa. Kaukanen on tehnyt monikymmenvuotisen uran puvustajana ja pukusuunnittelijana. Hän on vaikuttanut laajasti kymmenien kotimaisten elokuvien hahmojen kiinnostavuuteen, uskottavuuteen ja syvyyteen. Kaukasen pukusuunnittelijan uran ajallista mittavuutta kuvastaa sekin, että viisinkertainen Jussi-palkinnon voittaja palkittiin ensimmäisen kerran Jussi-palkinnolla 23 vuotta sitten, vuonna 1998. Kaukasen työllä on ollut positiivinen vaikutus kulloisenkin karaktäärin rakentamiseen, mutta myös näyttelijäntyön kehittymiseen kotimaisessa elokuvassa. Hän on tehnyt laadukasta taiteellista työtä kotimaisissa elokuvissa. Kotimaisella elokuva-alalla on vain hyvää sanottavaa Kaukasen työasenteesta ja luovuudesta. Hän edustaa sellaista elokuvan ammattikuntaa, johon kohdistuu harvoin julkista huomiota. Pukusuunnittelijat kuuluvat elokuvataiteen suureen hiljaisten tekijöiden joukkoon.

Mediataiteen valtionpalkinto: taiteilija Kaino Wennerstrand

Kaino Wennerstrand (aiemmin Kim Modig) on monialainen ja omaehtoinen taiteilija, jolle liikkuminen eri taiteenlajien välillä on ihailtavan luontevaa. Hän on yli 10 vuoden ajan nostanut esiin teoksillaan ja kannanotoillaan kriittisiä näkökulmia taiteelle langetetuista hyödyllisyyden ja kauneuden usein sanattomista vaatimuksista. Hän on myös osallistunut julkiseen keskusteluun taiteilijan asemasta yhteiskunnassa ja markkinatalouden rattaissa. Wennerstrandin teokset ovat käsitelleet muun muassa vanhenemista ja tulevaisuuden seniorikulttuureja, taiteen merkitystä, hierarkioita ja taloutta. Muodoltaan teokset ovat ääni- ja videoteoksia, käsitetaidetta, kirjoituksia, performansseja ja radiodokumentteja. Wennerstrandin työ on usein kollektiivista ja hän toimii osana Biitsi-duoa. Oman poikkitaiteellisen toimintansa ohella Wennerstrand on työskennellyt myös taidekentän organisaatioissa ja tapahtumissa. Koulutukseltaan Wennerstrand on äänisuunnittelija. Wennerstrandin ohjaama Euroopan unionia käsittelevä teos Fixit saa ensi-iltansa Kuopion ANTI-festivaalilla vuonna 2022. Teos koostuu pop-kappaleista ja esityksestä. Elokuvataiteen ja mediataiteen palkinnot myönsi valtion audiovisuaalisten taiteiden toimikunta.

Esittävien taiteiden valtionpalkinto: Huoneiden kirja -teoksen ydintyöryhmä

Turkulainen vapaan taiteen kenttä näytti kollektiivisen luomisvoimansa ja yhteistyökykynsä elokuussa 2021. Yli satapäinen taiteilijajoukko muutti Huoneiden kirja -projektissaan Turun vanhan Kivipainon ainutkertaiseksi elämysmaailmaksi. Monitaiteinen ja immersiivinen suurteos asutti tehdaslabyrintin aina komeroista katolle ja pihapiiriin asti luoden moniulotteisen, myyttisen ja vaikuttavan kokemismatkan eri nykyesitystaiteiden keinoin. Hankkeen inspiraationa toimi Saila Susiluodon Huoneiden kirja -proosarunoteos vuodelta 2003. Susiluodon teoksen toteutumistavan mukaisesti kivitalon kokemuksellinen taidemaailma rakentui kerroksittain 64 teoksesta tai huoneesta. Kukin teos perustui assosiatiiviseen tulkintaan Susiluodon yksittäisrunosta, ja loi oman esteettisen ja materiaalisen näyttämömaailmansa. Teokseen luotu pelillinen yleisösuhde johdatti katsojansa yksityiselle, omaehtoiselle kokemismatkalle teosten pariin, joiden mittasuhteet vaihtelivat intiimeistä kohtaamisista joukkokohtauksiin. Huoneiden kirja säilytti ajatuksellisen ja taiteellisen fokuksensa läpi taidetehtaan. Palkittava Huoneiden kirjan ydintyöryhmä: Alma Rajala (taiteellinen johto), Johanna Latvala (skenografia ja visuaalisuus), Jarkko Forsman (valot), Laura Naukkarinen (ääni), Riikka Mäntymaa (pukusuunnittelu), Venla Luoma (kokemuksellisuus ja yleisön kuljetus), Lee Lahikainen (liike), Maria Laitila (yleisötyö), Maiju Tainio (hovimestareiden koordinointi), Pia Puustelli (viestintä ja markkinointi) ja Saara Koiranen (tuotanto). Esittävien taiteiden valtionpalkinnon myönsi valtion esittävien taiteiden toimikunta.

Kirjallisuuden valtionpalkinto: suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom

Suomentaja Sirkka-Liisa Sjöblom on kääntänyt vuosikymmenien ajan ruotsin- ja englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta. Hän on eri tyylilajit hyvin hallitseva, tarkka ja taitava kääntäjä. Tänä vuonna ilmestyi Sjöblomin upea suomennos Pumpulienkeli ruotsalaisen Susanna Alakosken kunnianhimoisesta historiallisesta romaanista Bomullsängeln. Teos kuvaa 1900-luvun alun vaasalaista teollisuusmiljöötä ja sen ihmisiä. Sjöblom on onnistunut erinomaisesti palauttamaan suomen kielelle Alakosken suomalaiseen ympäristöön sijoittaman, mutta Ruotsin lukijakunnalle ymmärrettäväksi tekemän maailman. Teoksessa on paljon intertekstuaalisuutta, ja Sjöblom on osannut taitavasti sukeltaa erilaisten tekstilajien moninaisuuteen: päiväkirjoihin ja vuosikertomuksiin, lehtimainoksiin, hartausteksteihin, lauluihin, runoihin ja etenkin repliikkien vaihteleviin tyylirekistereihin. Eteläpohjalaista puheenpartta on käytetty tyylikkäästi ja harkiten. Käännös on eheä ja vivahteikas kokonaisuus. Kirjallisuuden valtionpalkinto: Tuli & Savu -lehti Tuli & Savu -lehti on vuodesta 1994 tehnyt erinomaisen laadukasta ja pitkäjänteistä työtä kotimaisen runouskentän moninaistamiseksi ja kultivoimiseksi. Julkaisun runot, käännökset, esseet, artikkelit, kritiikit ja haastattelut ovat vaikuttaneet lähtemättömästi käsityksiin siitä, mitä runous ja poetiikka voivat merkityksellisimmin olla ja miksi ne voivat tulla. Yhteiskunnallisesti utelias ajankohtaisuus ja perinneherkkä epäajanmukaisuus lyövät kättä numerosta toiseen. Julkaisu onnistuu tasapainottamaan erikoistuneen kielen ajattelun ja lukemisen hajamielisenkin nautinnon. Lehti tarjoaa sivistyksellisen foorumin ja kirjallisen yhteisön kaikille runouden ystäville ja kirjallisuuden ammattilaisille. Kiitoksen ansaitsee myös lehden ja sen julkaisijan Nihil Interitin piiristä noussut uraauurtava työ digitaalisen runouden hyväksi sekä ennakkoluulottomat ulkoasut. Tuli & Savun runollisella tinkimättömyydellä on kestävää yleiskulttuurista merkitystä. Kirjallisuuden valtionpalkinnot myönsi valtion kirjallisuustoimikunta.

Monitaiteen valtionpalkinto: Mustarinda-seura

Mustarinda-seura on edelläkävijä. Se on yli kymmenen vuoden ajan pyrkinyt aktiivisesti hidastamaan ilmastonmuutosta haastamalla nykyisen fossiilitalouden ja kannustamalla muita toimimaan samoin. Mustarinda on taiteen ja tieteen yhdistäjä ja ennakkoluuloton ekologisten käytäntöjen kokeilija. Yhdistys edistää kestäviä arvoja ja elämäntapaa, ekologista ja kulttuurista monimuotoisuutta sekä monialaista taiteen ja tieteen vuorovaikutusta. Mustarinda-seura on juurtunut Kainuun Hyrynsalmella sijaitsevaan Mustarinda-taloon, jossa residenssivierailla on mahdollisuus kokeilla kestävää elämää käytännössä. Näyttelyiden ja tapahtumien korkeatasoinen ohjelma vetää puoleensa niin paikallisia kuin kauempaa saapuvia nykytaiteen, kestävän elämäntavan ja luonnon monimuotoisuuden ystäviä. Vuoden päätapahtuman, Jäkäläfestin, monitaiteinen ohjelma tuo esiin yhteisön vision jälkifossiilisesta yhteiskunnasta. Seura tekee laajaa yhteistyötä sekä paikallisesti että kansainvälisesti, ja julkaisee tasokasta Mustarinda-lehteä. Monitaiteen valtionpalkinnon myönsi taiteen moninaisuuden toimikunta.

Musiikin valtionpalkinto: kapellimestari Ari Angervo

Ari Angervo on tehnyt oman kapellimestari- ja viulistiuransa ohella hyvin merkittävän pedagogisen uran lukuisten suomalaisten orkesteri- ja kamarimuusikkojen sekä musiikin harrastajien kasvattajana. Angervolla on ollut kyky huomata lasten ja nuorten lahjat ja mahdollisuudet musiikkialalle. Angervo on toiminut kapellimestarina ja opettajana Sibelius-Akatemiassa, sekä eri musiikkioppilaitosten ja konservatorioiden päämäärätietoisena ja vaativana esikuvana vuosikymmenten ajan. Hän on johtanut orkestereita monilla maamme orkesterimusiikkileireillä, ja toiminut erilaisten musiikkikoulutustapahtumien keskiössä. Angervo on vaikuttanut myös lukuisten musiikkikilpailujen tuomaristoissa. Angervo soitti maineikkaan Onni Suhonen -kvartetin jäsenenä Okko Kamun, Ylermi Poijärven ja Risto Fredrikssonin kanssa. Hän toimi myös Suomen Kansallisoopperan konserttimestarina ja myöhemmin sen pitkäaikaisena kapellimestarina. Angervo on johtanut kaikkia maamme orkestereita, ja toiminut Oulun, Rovaniemen ja Lappeenrannan kaupunginorkestereissa taiteellisena johtajana. Hän on myös johtanut lukuisia orkestereita ulkomailla.

Musiikin valtionpalkinto: Hietsun Paviljongin musiikkitoiminnasta Hietsu is Happening ry ja Klassinen Hietsu ry

Hietsun Paviljonki on rikastuttanut toiminnallaan Töölön ja Helsingin musiikkielämää jo vuosia. Samoissa tiloissa toimii kaksi ryhmää Hietsu is Happening ry ja Klassinen Hietsu ry. Molemmat ryhmät koostuvat avarakatseisista, rohkeista ja ennen kaikkea valovoimaisista taiteilijoista. Ohjelmistoa suunnitellaan aina laatu edellä, mutta samalla ennakkoluulottomasti ja riskejä kaihtamatta. Työryhmien tavoitteena on ollut rohkaista ohjelmiston taiteilijoita tekemään jotain uutta, tuntematonta ja haastavaa. Konserteissa yhdistetään luovasti klassista, jazzia, improvisaatiota, kirjallisuutta, tanssia ja kuvataidetta. Hietsu is Happening ry:n ja Klassinen Hietsu ry:n yhteisöjen jäsenet ovat jo pitkään omalla esimerkillään osoittaneet miten tärkeää on haastaa itseään, etsiä uutta ja ottaa riskejä. Tämä välittyy Hietsun Paviljongin rikkaan monimuotoisissa konserteissa, ja se on nostanut Töölön kylätalon mielenkiintoisimmaksi paikallistoimijaksi Helsingissä, ja siten rohkaisevaksi esimerkiksi koko Suomen musiikkikentälle. Musiikin valtionpalkinnot myönsi valtion musiikkitaidetoimikunta.

Kuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Tuula Närhinen

Tuula Närhinen on työskennellyt pitkäjänteisesti taiteen ja tutkimuksen rajapinnassa. Hänen työnsä ytimessä ovat kuvaamisen käytännöt ja ekologiset aiheet. Närhisen teokset ovat paikkasidonnaisia installaatioita, jotka perustuvat luonnonilmiöihin, ja esittämisen tavat tekevät hitaistakin muutoksista havainnoitavia. Teokset ovat käsitelleet muun muassa merten muovisaasteita ja vuorovesiä. Närhinen esittää usein teostensa osana myös kuvaamisen menetelmät, jolloin itse työprosessi saa teoksellisia elementtejä. Närhinen valmistui kuvataiteen tohtoriksi vuonna 2016. Väitöskirjassaan hän käsitteli katselulaitteita ja kuvausvälineistöjä pohtien sitä, miten välineet tekevät maailmaa näkyväksi. Närhinen tekee taidetta ja taiteellista tutkimusta tavalla, joka on oivaltavaa, taidokasta ja hauskaa. Hän jatkaa pitkää ympäristötaiteen perinnettä raikkaalla näkökulmalla. 

Sarjakuvataiteen valtionpalkinnon sai sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo.

Sarjakuvataiteen valtionpalkinto: sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo

Tiitu Takalo käsittelee tuotannossaan vaikuttavalla tavalla yksilön ja yhteiskunnan suhteita. Takalon vuonna 2020 ilmestynyt Memento Mori (WSOY) on tästä voimakas esimerkki. Teos pureutuu ihmiselon ydinkysymyksiin, ja siinä käsitellään aivoverenvuodon seurauksia ja siitä selviämistä. Tarina ei jää vain yksilötasolle, vaan kuvaa myös sairastamisen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Teoksessaan Minä, Mikko ja Annikki (Suuri Kurpitsa, 2014) Takalo kuvaa yhteiskunnan muutosta kotikaupunkinsa Tampereen Annikin puutalokorttelin ympärillä. Takalo tekee myös merkittävää työtä tutkimuksellisten näkökulmien esittämisessä sarjakuvan keinoin. Takalon teoksissa välineenhallinta yhdistyy kerronnalliseen herkkyyteen ja voimaan. Kuvataiteen ja sarjakuvataiteen valtionpalkinnot jakoi valtion visuaalisten taiteiden toimikunta.

Kuvat: Taiteen edistämiskeskus Taike, tekstin koostaminen: Pipsa Sinkko-Westerholm

————————————————-

Juhlaräppi­kil­pai­lun voitti Kari Oja

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu julisti keväällä 90-vuotisen toimintansa kunniaksi juhlaräppikilpailun. Halusimme saada käyttöömme tekstin, joka viestisi toimintamme ydinkohtia tuoreella tavalla. Teksti: Timo Kuoppala Palkintoraati, johon kuuluivat Timo Kuoppala, Eija-Liisa Markkula, Sari Kekkonen ja Anniina Latikka, valitsi kahdesta ehdotuksesta voittajaksi Kari Ojan ehdotuksen Pistein. Vaikka teksti ei suoraan esittelekään yhdistystämme, se kertoo näkövammaisten kulttuuriharrastajienkin tiedonsaantia pisimpään avartaneesta keksinnöstä, pistekirjoituksesta. Räppi esitetään Kulttuuripalvelun juhlailtamissa 11. marraskuuta Iiris-keskuksessa ja se julkaistaan myös yhdistyksen verkkosivuilla. Lämpimät onnittelut voittajalle!

Kuuntele Kari HJ Ojan voittajaräppi Juh-la-räp-pi tekstinä Kari HJ Oja opaskoiransa Camryn kanssa, kuva Vili Leinonen.

Kiitos Anna Friman

Toiseksi juhlaräppikilpailussa tuli Kerttu Holopainen, joka on omistanut räppinsä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun ja Kajastuksen perustajalle Anna Frimanille.

Kuuntele Kiitos Anna Friman -räppi Kiitos Anna Friman tekstinä

 

---

Olavi Veistäjä -palkinto

Olavi Veistäjä -palkinto 2021 kolmelle taiteilijalle Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän palkinnon saivat työparina Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen sekä freelance-taiteilija Pirjo Liiri-Majava

Olavi Veistäjän palkinnot jaetaan joka toinen vuosi valtakunnallisesti merkittävästä, tuoreesta ja ajankohtaisesta teatteriteosta. Palkinnot jaetaan Suomen Kulttuurirahaston Olavi Veistäjän rahastosta, joka perustuu Tampereen Teatterikerhon, Aamulehden, Olavi Veistäjän ja Tampereen kaupungin lahjoituksiin. Palkintolautakuntaan kuuluivat tänä vuonna johtaja Martti Silvennoinen (pj.), kulttuuritoimittaja Ilkka Kuosmanen, vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu, toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja teatterinjohtaja Mikko Kanninen. Palkinnot kolmelle taiteilijalle luovutettiin Tampereen Teatterikesän avajaisissa 3. elokuuta. Työparina palkinnon sai Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio ja toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen. Palkintoperusteluissa mainittiin työparin edistäneen muun muassa teatterin työhyvinvointia, tasa-arvoa sekä taiteen saavutettavuutta. Alma Lehmuskallio aloitti Oulun teatteriin taiteellisena johtajana tammikuussa 2020 ja ryhtyi määrätietoisesti uudistamaan ohjelmistoa, parantamaan työhyvinvointia ja edistämään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioita. Hänen johdollaan Oulun teatteriin on perustettu tasa-arvotoimikunta, jonka tarkoituksena on parantaa teatterin yhdenvertaisuutta henkilöstön, ohjelmiston ja katsojien näkökulmista sekä taata, että työympäristö Oulun teatterissa on syrjimätön. Anu-Maarit Moilanen aloitti Oulun teatteriin toimitusjohtajana elokuussa 2020 ja hänen keskeinen tavoitteensa on teatterin ja taiteen saavutettavuuden parantaminen sekä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen. Moilasen tavoitteena on, että Oulun teatteri jalkautuu entistä vahvemmin Oulun alueella ja tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi hän kokee teatterin merkittävänä työnantajana. Lehmuskallio ja Moilanen ovat iloisia ja otettuja palkinnosta. “On älyttömän mukavaa tulla tunnustetuksi nimenomaan työparina, sillä teatterin tekeminen on yhteistyötä”, kommentoi Lehmuskallio. “Yhteistyö on alusta alkaen ollut luontevaa ja tunnistamme hyvin toistemme vahvuudet”, jatkaa Moilanen. Toinen palkinnon saaja oli Pirjo Liiri-Majava, joka on freelancerina työskentelevä lavastaja ja pukusuunnittelija. Työlleen omistautuneen suunnittelijan visualisoinnit ovat taideteoksia jokaisen yksityiskohdan viimeistelyä myöten. Viime vuosina hän on suunnitellut muun muassa puvut Tampereen Työväen Teatterin Billy Elliot -musikaaliin sekä lavastuksen ja puvut Adalmiinan helmi -teokseen ja puvut Helsingin Kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaaliin. ——————————————————-

Iskelmä-Finlandia 2021 Arja Korisevalle

Yli 30 vuotta suomalaisia viihdyttänyt iskelmälaulaja, musikaalitähti ja TV-kasvo Arja Koriseva palkittiin Iskelmä-Finlandialla.

Iskelmä-Finlandia on vuosittain jaettava tunnustus kevyen musiikin eteen tehdystä työstä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2001 alkaen yhteensä 19 kertaa. Vuosina 2013 ja 2020 palkinto jäi jakamatta. Palkinnon suuruus on 10 000 euroa ja sen myöntää Nokian kaupunki. Vuonna 2021 palkinnon voittajalle ojensivat Nokian kaupungin edustajat Tapsan Tahdit -tapahtuman puistopiknikissä Nokian Poutunpuistossa 5.8. Tapahtuma päättyi voittajan konserttiin. Asiantuntijaraadin puheenjohtaja Turkka Mali kuvaili vuoden 2021 voittajaa Arja Korisevaa ainutlaatuiseksi. ”Harvalla esiintyjällä on yhtä vahva ammattitaito ja laaja yleisö niin tanssi- kuin konserttilavoilla, teatterissa, televisiossa ja valkokankailla. Lisäksi hänen uudistumiskykynsä, iloinen asenteensa ja työmoraalinsa ovat viitoittaneet tietä koko kansan rakastamaksi viihdyttäjäksi. Tämän kaltainen monilahjakkuus ansaitsee tulla huomioiduksi ja palkituksi”, kommentoi Mali. Koriseva oli iloinen palkitsemisestaan. ”Aivan mahtavaa! Olo on todella kiitollinen ja onnellinen. Kaikkien näiden upeiden ja värikkäiden työvuosien jälkeen palkinto tuntuu todella hyvältä. Olen kokenut viihdyttämisen kutsumuksekseni jo hyvin nuorena ja iskelmämusiikki on ollut musiikkiani aina”, kertoi Koriseva tunnelmistaan.

Julkaisut

Arja Koriseva on julkaissut urallaan 15 albumia, joista seitsemän on myynyt kultaa ja neljä platinaa. Hänen tunnetuimpia hittejään ovat Enkelin silmin, Rannalla, Kuningaskobra, Rakastunut nainen ja Tuulen värit (Disney-animaatiosta Pocahontas). Hänen viimeisimmät julkaisunsa ovat yhteistyössä pianisti Minna Lintukankaan ja tuottaja-kitaristi Jari Latomaan kanssa toteutettu Majakanvartijat sekä tango- ja viihdeorkesteri Guardia Nuevan kanssa toteutetun 30-vuotisjuhlakonsertin tuplaliveäänite.

Keikat ja konsertit

Arja Koriseva on tehnyt lukuisia tanssilavakeikkoja Fortuna-orkesterinsa kanssa ja konserttisalikiertueita eri kokoonpanoilla. Hänen 10-vuotistaiteilijajuhla vuonna 1999 huipentui konserttiin Hartwall Arenalla. Koriseva onkin ensimmäisiä suomalaisia artisteja, joka on tuottanut oman areenakonsertin. Lisäksi hän on kilpaillut ulkomailla muun muassa Kuala Lumpurissa ja Romaniassa kansainvälisissä laulukilpailuissa sijoittuen molemmissa toiseksi. Koriseva on yksi iskelmätaivaan kysytyimmistä ja suosituimmista viihdyttäjistä. TV- ja elokuvatyöt Laulamisen ohella Koriseva on tullut tunnetuksi TV-töistään kuten Näytönpaikka, Suuri luokkakokous, Jos sais kerran, Kontio & Parmas, Speden ohjelmat ja lukuisat viihde-, gaala- ja hyväntekeväisyysohjelmat. Koriseva on ollut tuttu kasvo myös Tangomarkkinoiden juontajana. Elokuvapuolella hän on antanut äänensä Disney-animaation Pocahontas-hahmolle sekä näytellyt Vääpeli Körmy ja Hilarius Hiiri -leffatuotannoissa.

Teatteriproduktiot

Arja Koriseva on tehnyt merkittävää uraa myös teatterilavoilla muun muassa Sound of Music-, My Fair Lady-, Herrasmieshuijarit-, Piukat paikat- ja Delilah-tähtenä. ”Työnkuvani on alusta alkaen ollut todella monipuolista viihteen tekemistä alan ammattilaisten kanssa. Olen suhtautunut työhöni kunnianhimoisesti ja pyrkinyt uusiutumaan ja tuomaan yleisölleni aina jotain uutta, kuulijoitani kunnioittaen”, Koriseva kuvailee uraansa.

Palkinnot

Arja Koriseva on palkittu vuosien saatossa Tangokuningatar-tittelin (1989) ohella muun muassa Vuoden naissolisti-Emmalla (1991), The World Music Awardilla Monte Carlossa (1992) ja Tango-Finlandialla (2006).

Iskelmä-Finlandia -voittajat: Arja Koriseva (2021) Vicky Rosti (2019) Danny (2018) Markku Aro (2017) Suvi Teräsniska (2016) Pate Mustajärvi (2015) Katri Helena (2014) Pave Maijanen (2012) Pepe Willberg (2011) Laura Voutilainen (2010) Charles Plogman (2009) Olli Lindholm (2008) Eino Grön (2007) Paula Koivuniemi (2006) Jari Sillanpää (2005) Matti ja Teppo (2004) Kari Tapio (2003) Marion Rung (2002) Antti Huovila (2001) Palkintoa ei jaettu vuosina 2013 ja 2020.

—————————————————-

Vuoden valokuvataidekirja 2020

Teemu Mäen teos ”Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta?”

Vuoden valokuvataidekirja 2020 on Teemu Mäen ”Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta?”. Kirja käsittelee ihmisen haurautta ja sukupuolen moninaisuutta. Kuva: Minna Kurjenluoma

Koonnut: Pipsa Sinkko-Westerlund

Valokuvataiteilijoiden liitto ja Suomen valokuvataiteen museo ovat jakaneet Vuoden valokuvataidekirja 2020 -palkinnon. Palkinto jaetaan vuosittain ansiokkaan valokuvataidekirjan tekijälle.

Vuoden valokuvakirja 2020 -palkinnon sai Teemu Mäki teoksestaan Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? Muita finalisteja kilpailussa olivat Pauliina Heinänen, Sanna Kannisto, Santeri Tuori ja Maria Lax. Palkinnon suuruus oli yhteensä 4000 euroa, joka jaettiin voittajan ja finalistien kesken. Voittaja sai 200 euroa ja jokainen finalisti 500 euroa. Palkinnon saajista päätti valokuvataiteilija Nelli Palomäki. Palomäki kuvailee valintaprosessia ja voittajaa seuraavasti: ”Valokuvataidekirjan tekeminen ei ole yksinkertaista. Ei ole myöskään yksinkertaista arvottaa kuinka kirjaa tulisi tutkia ja mitkä ominaisuudet tulisi nostaa toisia tärkeämmiksi. On ilmiselvää, että teoksen tulee herättää ajatuksia, ja toivottavaa, että se jää mieleen pidemmäksikin aikaa. Mutta tämän lisäksi huomioitavia ominaisuuksia on lukuisia, ja viiden finalistikirjan vahvuudet painottuivatkin hyvin eri tavoin. Lähdin liikkeelle tärkeimmästä – sisällöstä, kirjan teemasta/teemoista ja valokuvien onnistumisesta suhteessa tähän tarjottuun sisältöön. Ennen kaikkea jokaisen kirjan kohdalla tarkastelin kuvia ja niiden aikaansaamia harhailevia ajatuksia, ristiriitaisia tunteita sekä vastaheränneitä kysymyksiä. Perehdyin teksteihin ja niiden merkityksellisyyteen suhteessa kuviin ja päinvastoin. Tutkin materiaalivalintoja, painojälkeä, graafista ilmettä ja sidontaa – ylipäänsä kaikkea sitä mitä tekijät ovat joutuneet kirjaa tehdessä ratkomaan. Jo mukaan lähtiessä toivoin, että finalistien seassa olisi teos, joka voisi ravistella minua. Joka ei olisi itselleni helppo eikä myöskään itsestäänselvä valinta. Yksi kirjoista aiheutti minussa muita suurempia tunteita, värinää ja vaikeitakin valokuvaan, muotokuvaan ja yhä erityisesti identiteettiin liittyviä kysymyksiä sekä tarvetta keskustella lisää. Näin Vuoden valokuvataidekirjaksi valitsin Teemu Mäen Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? (PARVS, 2020.)” ”Ensisilmäyksellä Teemu Mäen teos vaikutti rujolta. En innostunut sen ulkoasusta enkä liiemmin materiaalivalinnoista. Kirja tuntui jääneen 2000-luvun alkuun. Mutta se kutkutteli, muotokuvat jäivät mieleen ja sukupuolta ja sen moninaisuutta käsittelevä toinen pääteema oli valtavan ajankohtainen sekä tärkeä. Kirjan valokuvat herättivät minussa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita, joiden äärelle minun oli pysähdyttävä. Ajan kanssa aluksi liian intiimeiltä tuntuneet kuvat muuttuivat arkisen tutuiksi, vertaisiksi. Mäen teokseen täytyy palata ja kohdata kuvien ihmiset yhä uudelleen. Monet kirjan muotokuvista voimistuvat joka katselukerralla huolimatta siitä, että ne vain ovat. Karskissa, keskeneräisessä ja kaunistelemattomassa olemisessa on jotain valtavan kaunista. Kuvien kasvojen kautta voi peilata itseään ja hyväksyä sen, että ihmisen on mahdotonta tulla valmiiksi. Muotokuvaajana jään miettimään myös kuvaajan suhdetta kuvattaviinsa, luottamusta ja sen rakentumista, sekä viimeaikaista keskustelua liittyen toisen kuvaamiseen, esittämiseen ja näiden problematiikkaan. Mäen teos ei ole ristiriidaton. Aikaa kuvien tutkimisen lisäksi ottaa myös suhteellisen laaja essee, jota kuvat ainakin osittain tukevat. Näin laajat tekstiosuudet eivät ole valokuvataidekirjoille tyypillisiä, varsinkaan tekijän itsensä kirjoittamana. Mäen tapa kirjoittaa on selkeä ja pitää lukijan matkassa läpi teoksen. Essee on yhteiskunnallinen ja humaani, paikoitellen sävy on kauniin hauras ja lämmin, toisinaan voimakkaan poliittinen ja provosoiva. Pääteemat, sukupuoli ja kuolevaisuus, ovat niin suuria ja merkittäviä, että läkähdyttää. Mäen teos erottuu lähes kaikilta ominaisuuksiltaan selkeästi muista finalisteista. Se ei ole esineenä kaunein tai täydellisin, vaan tuntuu taistelevan kaikkia nykyisiä valokuvataidekirjan trendejä vastaan. Konstailemattomien muotokuvien kanssa kirjan arkinen ulkoasu kuitenkin tuntuu toimivan. Ja kirjalla on paljon asiaa ja sen keskeinen sanoma on tärkeä. Miten olla mies tai nainen tai jotain muuta? -teoksen valinta Vuoden valokuvataidekirjaksi on tunnustus ihmisen hauraudelle ja sukupuolen moninaisuudelle. ” Vuoden valokuvataidekirja -palkinnon päämääränä on kannustaa korkeatasoisten valokuvataidekirjojen tekemiseen sekä herättää yleistä kiinnostusta valokuvataidekirjoja kohtaan. Palkinto myönnetään suomalaiselle tai Suomessa asuvalle valokuvataiteilijalle palkintovuonna ilmestyneestä valokuvataidekirjasta. Palkinto nostaa esiin kirjaa valokuvataiteen muotona, ja sen tavoitteena on aktivoida mediaa esittelemään ja arvioimaan valokuvataidekirjoja itsenäisinä taideteoksina. Suomen valokuvataiteen museo on Helsingin Kaapelitehtaalla ja Kämp Galleriassa sijaitseva valokuvan erikoismuseo, joka esittää näyttelyissään kotimaista ja kansainvälistä nykyvalokuvausta sekä tuo esille valokuvan monimuotoista historiaa. Lisää: www.valokuvataiteenmuseo.fi Valokuvataiteilijoiden liitto ry (VTL) on valtakunnallinen etujärjestö, jonka tehtävä on vahvistaa valokuvataiteen ja valokuvataiteilijoiden yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta Suomessa. Liitto tarjoaa valokuvaan pohjautuvalle taiteelle ja sen tekijöille näkyvyyttä, foorumeita ja verkostoja sekä kasvattaa osaltaan yhteiskuntamme kulttuurista pääomaa. Lisää: hippolyte.fi/valokuvataiteilijoiden-liitto

——————————————————

KUVAJOURNALISMI 2020

-kilpailussa palkittiin vuoden parhaat journalistiset ja dokumentaariset kuvat

Suomen vanhin ja ainoa kuvajournalismin ja dokumentaarisen kuvan kilpailu kokosi jälleen yhteen vuoden parhaimmat kuvat: tärkeimmät ja merkityksellisimmät uutistapahtumat sekä dokumentaarisen kerronnan kirkkaimmat helmet.

Aiemmin Vuoden Lehtikuvat -nimellä tunnetun kilpailun järjestää Suomen Kuvajournalistit ry. Kuvajournalismikilpailu on kutsukilpailu Suomen kuvajournalistit ry:n jäsenille, mutta kilpailussa on myös kaikille kuvaajille avoimia sarjoja. Vuonna 2020 avoimia sarjoja oli enemmän kuin koskaan ennen eli viisi sarjaa kymmenestä. Kilpailuun osallistui 81 kuvaajaa yhteensä 1981 kuvalla. ”Poikkeuksellinen vuosi näkyi kilpailukuvissa aihevalintoina, symboleina ja kuvaustavan muutoksena. Pandemia on tuonut lukuisia haasteita ja rajoituksia myös kuvajournalistien ja dokumentaristien työhön. Kuvaajat ovat löytäneet näissä vaikeissa olosuhteissa omat tapansa luoda vaikuttavia ja kiinnostavia valokuvia, jotka jäävät dokumenteiksi merkittävästä ajanjaksosta ja sen mukanaan tuomista muutoksista”, toteaa Suomen kuvajournalistit ry:n puheenjohtaja Antti Yrjönen. Kilpailun tuomareiksi oli kutsuttu alan arvostettuja ammattilaisia. Korona toi kuitenkin muutoksia tuomariston kokoonpanoon, sillä aiemmin ilmoitetun tuomarin, liettualaisen Jonas Stateliksen saapuminen Suomeen estyi korona takia. Stateliksen sijaan kilpailun tuomariksi tuli professori Anna-Kaisa Rastenberger. Muita tuomareita olivat valokuvatutkija- ja kuraattori Riitta Raatikainen sekä käsikirjoittaja-ohjaaja Aino Suni. ”Järjestämme Kuvajournalismikilpailua nostaaksemme esille korkealaatuista kuvakerrontaa. Riippumattomat tuomarit viime kädessä määrittelevät kilpailun tason. Olemme tyytyväisiä, että olemme jälleen saaneet kilpailulle alaa monelta kantilta tuntevat tuomarit niin valokuvan kuin liikkuvan kuvan kentältä.”, kuvajournalistit ry:n varapuheenjohtaja ja kilpailun työryhmän vetäjä Riitta Supperi Supperi sanoo.

Kilpailusarjat ja voittajat vuonna 2020: Vuoden lehtikuva 2020: Silja Viitala Kuvajournalisti 2020: Antti J. Leinonen Reportaasi 2020: Janne Körkkö Reportaasi 2020 kunniamaininta: Mikko Vähäniitty Urheilukuva 2020: Jukka Ritola Kuvaessee 2020 (kaikille avoin sarja): Jonne Sippola Kuvaessee kunniamaininta: Alessandro Rampazzo Uutiskuva 2020 (kaikille avoin sarja): Hanna-Kaisa Hämäläinen Henkilökuva 2020 (kaikille avoin sarja): Antti J. Leinonen Henkilökuva 2020 kunniamaininnat: Kimmo Penttinen, Timo Pyykkö Uusi kuvajournalisti 2020 (kaikille avoin sarja): Toivo Heinimäki Uusi kuvajournalisti kunniamaininta: Silja Viitala Video 2020 (kaikille avoin sarja): ei palkittuja tänä vuonna lainkaan Lisäksi yleisö pääsi äänestämään omaa suosikkiaan Kuvajournalisti 2020 -sarjan finalistien joukosta ja valitsemaan näin Yleisön suosikki 2020 -voittajan. Tällä kertaa voiton vei Rio Gandara 370 äänellä.

Äänestyksessä mukana olleet kuvaajat olivat: Antti J. Leinonen, Janne Körkkö, Juha Metso, Mikko Vähäniitty ja Rio Gandara. Yhteensä ääniä annettiin 1206 kappaletta. Äänestäjien kesken arvottiin Canon G7 X -kamera. Palkintokamera matkaa tällä kertaa Tornioon.

Tuomariston perustelut Kuvajournalismi 2020 -kilpailun voittajista:

Vuoden lehtikuva 2020: Silja Viitala Silja Viitalan kuva kertoo huumorin keinoin vaikeasta koronavuodesta. Pelkistetyssä kuvassa yksityiskohdat keskustelevat keskenään ja muodostavat ajankuvaa. Kuva yhdistää hauskalla tavalla historiaa ja hetkellisyyttä. Tuomaristo arvosti Viitalan kuvan vähäeleisyyttä. Joskus eleetön kuva voi kertoa paremmin kuin toiminnallinen kuva. Huumori on lehtikuvan tärkeä mauste ja tässä kuvassa sitä on. Silja Viitala on journalisti, jonka ensisijainen työväline on kamera. Hän työskentelee Ylellä.

Kuvajournalisti 2020: Antti J. Leinonen Antti J. Leinonen on kuvasarjallaan vahvasti ja koskettavasti läsnä ajankohtaisissa ilmiöissä. Kuvissa ihmisten elinympäristö on vahvasti esillä. Kuvaaja on seurannut intensiteetillä vuoden tapahtumia ja huomioinut eri ikäryhmiä ja alueitakin. Kuvasarjassa yhdistyvät rauhallinen asioiden seuraaminen ja välillä humoristiset tilanteet. Antti J. Leinonen on oululaissyntyinen valokuvaaja. Freelancerina työskentelevä Leinonen kuvaa muotokuvia, lehtikuvia ja kaupallisia toimeksiantoja.

Reportaasi 2020: Janne Körkkö Janne Körkön sarja kuvaa Bagdadin kaaosta inhimillisesti. Kuvat ovat Bagdadin mielenosoitusten ja koronaeristykseen siirtyvän kaupungin tilanteesta. Kuvasarjasta välittyy voimakas inhimillinen lämpö. Kuvaaja on päässyt lähelle kuvattaviaan ja löytänyt vahvoja ihmisiä keskellä kaaosta. Sarja näyttää kuinka maailmassa tapahtuu paljon muutakin kuin sillä hetkellä mediassa esiin nostetut asiat. Sarja on visuaalisesti vahva. Janne Körkkö on työskennellyt noin 10 vuotta lehdille ja järjestöille. Tällä hetkellä Körkkö toimii kuvaajana Ylellä. Sarjassa annettiin kunniamaininta Mikko Vähäniityn reportaasille Sumiaisten kyläkaupasta.

Urheilukuva 2020: Jukka Ritola Jukka Ritolan kuva kertoo tosifaneista ja faniudesta, jota korona on koetellut. Kuva on myös hyvä ajankuva ja siinä kulminoituu koko urheiluvuosi. Kuvassa on hienot värit ja hieno valo. Pitkän linjan kuvaaja Jukka Ritola työskentelee Aamulehdelle.

Kuvaessee 2020: Jonne Sippola Jonne Sippolan Poikkeustila -kuvasarja on myyttinen, koruton, aito ja tärkeilemätön, ei tekemällä tehty. Se on samalla kertomus ajasta. Kuvien luontoulottuvuuden kautta sarja saa myyttisiä piirteitä. Jonne Sippola työskentelee ja tekee vapaaehtoistöitä ihmisläheisten teemojen, taiteen eri muotojen ja aktivismin parissa. Sippolan kuvia on nähty Suomessa ja ulkomailla yksityis- ja ryhmänäyttelyissä. Sarjassa annettiin kunniamaininta Alessandro Rampazzon sarjalle Lovenotes.

Uutiskuva 2020: Hanna-Kaisa Hämäläinen Hanna-Kaisa Hämäläisen kuva vapaaehtoistyöstä nostaa esille talkoohenkeä ja uutta yhteisyyttä, jota korona toi mukanaan. Yhdessä tekeminen ja hosuminen välittyy kuvassa hyvin. Kuvassa on valtavasti yksityiskohtia, joista välittyy paljon asioita. Kuvan ottamisaikaan esimerkiksi maskikäytännöt eivät vielä olleet vakiintuneet. Tekeminen oli tärkeää. Hanna-Kaisa Hämäläinen on muuramelainen valokuvaaja, joka on työskennellyt vapaana kuvajournalistina 20 vuotta.

Henkilökuva 2020: Antti J. Leinonen Antti J. Leinosen henkilökuva kertoo sairaudesta, mutta ei mässäile sillä. Kuvaaja kohtelee malliaan hellyydellä. Kuva on kaunis ja näyttää hieman lavasteelta, mutta ei ole rajattu liian siistiksi. Sarjassa annettiin kunniamaininnat Kimmo Penttiselle ja Timo Pyykölle.

Uusi kuvajournalisti 2020: Toivo Heinimäki

Toivo Heinimäen sarja on yllättävä, anarkistinen ja siinä on punk-henkeä. Se kierrättää 90-luvun antiestetiikkaa, joka näyttää nyt tuoreelta. Kuvaaja on luonut oman tyylinsä ja osaa yhdistää eri kuvatyyppejä sarjaansa. Toivo Heinimäki on vuonna 1995 syntynyt helsinkiläinen valokuvaaja. Heinimäen tyylille on ominaista tarkoituksellisen kokeellinen ja sattumanvaraisuutta hyväksikäyttävä kuvakerronta. Heinimäki on valmistunut valokuvaajaksi Lahden Muotoiluinstituutista keväällä 2020. Valokuvauksen ohella hän on kiinnostunut pienjulkaisutoiminnasta ja vaihtoehtoisista tavoista esittää (valo)kuvia. Sarjassa kunniamaininnalla palkittiin Silja Viitala.

Video 2020 -sarjassa ei palkittuja

Tuomariston yksimielisellä päätöksellä Video 2020 -sarjassa ei valittu voittajaa. “Videoita ei edes voinut rinnastaa kilpailun valokuvareportaaseihin, jotka olivat tosi draamallisia, tosi voimakkaita, eläviä hetkiä ihmisten välillä eikä niissä selitellä, mitä on tapahtunut. Sama vaatimus koskee mielestäni myös videoita: niiden tulisi olla draamallisia”, toteaa Aino Suni tuomariston puolesta.

Yhteistyökumppanit mahdollistavat Kuvajournalismikilpailun

Kuvajournalismi 2020 -kilpailun pääyhteistyökumppani oli Canon Oy. Kilpailun rahapalkinnot rahoitettiin Kopiosto ry:n valokopiointikorvauksilla ja ne maksettiin Journalistisen kulttuurin edistämissäätiön Lehtikuvaajarahastosta. Uusi kuvajournalisti -sarjan palkitsi Patricia Seppälän säätiö. Lisäksi kilpailua olivat tukemassa Helsingin kaupunki, Oodi, Trainer’s House, Fimeko, Studiovarustamo, Päivälehden museo, Glad media ja Kamera-lehti.

Yleisön suosikki: Rio Gandara

Donald Trumpin kannattaja Virginia Cityssä Nevadassa helmikuussa. Nevada on äänestänyt demokraattien puolesta kolmen edellisen presidentinvaalin aikana, mutta Trump-kampanja oli pyrkinyt kääntämään valtion punaiselle. Demokraatti Joe Biden voitti Nevadan yli 33 000 äänellä Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Virginia City, Nevada, 24.2.2020

JULKAISEMME LISÄKSI SATUNNAISESSA JÄRJESTYKSESSÄ KILPAILUSSA MENESTYNEIDEN VALOKUVAAJIEN TÖITÄ

 

————————————————————-

Sokeain kuunnelmapalkinnon 2020 voitti Liisa Pöntisen Yöperhonen-kuunnelma

Raati palkitsi Pöntisen myös vuoden ääninäyttelijänä

Sokeain kuunnelmaraati on palkinnut vuoden 2020 parhaana kotimaisena kuunnelmana Liisa Pöntisen käsikirjoittaman ja ohjaaman Yöperhonen-kuunnelman. Raati valitsi Pöntisen myös Vuoden ääninäyttelijäksi. Yöperhonen on kuvaus Amy Johnsonin lennosta yksin Englannista Australiaan toukokuussa 1930. Yksinlennon ympärille punoutuu Johnsonin elämäntarina. Kuunnelma välittää kuulijalleen lentämisen hurman, vaaran tunteen, mutta myös mielen täyttävän tyhjyyden tavoitteen saavuttamisen jälkeen. Monologimaisessa Yöperhonen-kuunnelmassa Pöntinen kuljettaa herkästi lentäjä Amy Johnsonin tarinaa ja esittää yhdessä äänisuunnittelija Jussi Kraftin kanssa säveltämänsä musiikin. Pöntinen elää lentäjän tunteet ja kokemukset vahvasti. Sokeain kuunnelmaraati iloitsee erityisesti siitä, että uusi, omaperäinen teatterintekijä on löytänyt kuunnelman antamat mahdollisuudet. Liisa Pöntinen (s. 1987) on valmistunut näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta vuonna 2011. Hänet on aiemmin palkittu parhaan naisnäyttelijän palkinnolla Venäjällä kansainvälisellä Dostojevski-teatterifestivaalilla. Yöperhonen on Liisa Pöntisen ensimmäinen kuunnelmatyö. Sokeain kuunnelmapalkinto jaetaan nyt 54. kerran. Voittajan valitsee kuusijäseninen raati, joka koostuu kuunnelmista innostuneista ja niitä aktiivisesti kuuntelevista sokeista ja heikkonäköisistä ihmisistä. Raadin taustayhteisö on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys Näkövammaisten Kulttuuripalvelu. Voittaja valittiin Ylen vuonna 2020 radiokanavilla ja Yle Areenassa esittämistä kotimaisista kuunnelmista. Uusia kuunnelmia julkaistiin kymmenen ja kuunnelmasarjoja kuusi. Yöperhosen voi kuunnella Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50437927 Kuunnelma esitetään uusintana Ylen Radio 1:ssä su 11.4. klo 15.00 ja ma 12.4.klo 19.02. Lisätietoja: Sokeain kuunnelmaraadin puheenjohtaja Mikko Ojanen p. 050 581 7770 m.ojanen@luukku.com Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kulttuurituottaja Tanja Rantalainen p. 040 964 9288 tanja.rantalainen@kulttuuripalvelu.fi www.kulttuuripalvelu.fi ————————————————————-

Antti Tuomainen sai Petrona-palkinnon

 Teksti: Timo Kuoppala Suomen dekkarigenre sai maailmalla ansaitssemaansa tunnustusta, kun Antti Tuomaisen Pikku Siperia -romaanille myönnettiin Petrona-palkinto parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista. Pikku Siperia julkaistiin vuonna 2018 ja sen on kääntänyt englanniksi David Hackston. Celian äänikirjaesittelyn mukaan Pikku Siperia on rikosromaani ja mustaakin mustempi komedia uskosta ja epäuskosta, inhimillisistä pyrkimyksistä ja ihmistä suuremmista kysymyksistä. Tuomaristo piti romaania hyvin syvällisenä ja inhimillisenä. Antti Tuomainen oli Näkövammaisten Kulttuuripalvelun kirjailijavieraana huhtikuussa 2018. Haastattelutallenne on kuunneltavissa osoitteessa http://www.kajastuslehti.fi/kirjailijavierailut/ Tuomaisen tuorein teos on tänä vuonna ilmestynyt Jäniskerroin.

Petrona-palkinnosta lisätietoa http://www.petronaaward.co.uk/

——————————————————–

Krista Putkonen-Örn, Tiina Raevaara ja Like Kustannuksen / Otavan edustaja Noora Al-Ani. Kuva suurenee hiirellä klikkaamalla. Kuva: Marika Mäkinen / Nkl viestintä

Näkövammaiset lukijat palkitsivat parhaan äänikirjan

Ensimmäisen Laurin kirja –äänikirjakilpailun on voittanut Like Kustannuksen julkaisema Tiina Raevaaran romaani Kaksoiskierre lukijanaan Krista Putkonen-Örn.

Laurin kirja -palkinto on näkövammaisten lukijoiden kumarrus laadukkaalle äänikirjalle. 6000 euron rahapalkinto jaettiin ensimmäisen kerran Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivänä keskustakirjasto Oodissa 10.10.2020. Kilpailuun osallistui 100 kustantamojen ehdottamaa äänikirjaa. Palkintolautakunnan tavoitteena oli löytää ehyt kokonaisuus, äänikirja, jossa tekstin ääneen luenta on tuonut sisällölle elämyksellistä lisäarvoa. Voittajan kohdalla asetetut kriteerit täyttyivät ansiokkaasti. Kaksoiskierteen aihe on hyvin ajankohtainen – geeniteknologia ja kimeerien kehittäminen sen suomin mahdollisuuksin. Kirjan genre on kauhu. Geneetikkona Raevaara rakentaa kirjan todellisuutta sellaisella yksityiskohtiin menevällä asiantuntijuudella, että sitä kuuntelevalle se muuttuu mahdolliseksi reaalitodellisuudeksi. Samalla päähenkilön kokema tulevaisuudenpelko ja kauhu siirtyvät ratkaisemattomina moraalisena ja eettisenä dilemmana kuuntelijalle. Äänikirjan lukijaksi pitäisi aina löytää kyseiseen aiheeseen ja sävyyn sopiva, ”oikea” lukija. Putkonen-Örn on ollut onnistunut valinta. Hän lukee vähäeleisesti elävöittäen, mutta siirtäen tekstin tunnelmia jopa yksittäisten tavujen tasolle. Raevaaran teksti on tyyliltään selkeän toteavaa, suorastaan raportoivaa. Lyhyet virkkeet seuraavat toisiaan ja vievät vääjäämättömällä rytmillään tapahtumien kierrettä eteenpäin. Samoin tekee lukija, kauhun kumuloituessa hän säilyttää kylmän rauhallisen rytminsä, mikä vain lisää pelonsekaisia uhkakuvia kuuntelijan mielessä. Näkövammaisjärjestöt haluavat Laurin kirja -palkinnolla vaikuttaa kotimaisen äänikirjan laatuun.

Näkövammaisten Kirjastoyhdistys, Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ja Näkövammaisten liitto jakavat tästä vuodesta alkaen joka toinen vuosi palkinnon laadukkaalle äänikirjalle. Laadukas äänikirja on painetun kirjan ääneen luettu versio, joka vastaa mahdollisimman hyvin alkuperäisen teoksen lukuelämystä. Palkinto on tänä vuonna suuruudeltaan yhteensä 6000 euroa: 3000 euroa äänikirjaksi luetun teoksen kirjoittajalle ja 3000 euroa äänikirjan lukijalle. ”Laurin julisti hän parhaaksi lukijaksi Toukolan suuressa kylässä.” Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

Näkövammaisten Kirjastoyhdistys Näkövammaisten Kulttuuripalvelu Näkövammaisten liitto

Sisällön jakaminen: