RADIOHARTAUKSIA KUUNTELIJAA VARTEN
Teksti: Tuula Paasivirta, kuvat: Kirkkohallituksen arkisto ja Tuula Paasivirran kotiarkisto
Yleisradion syntymäpäivänä voidaan pitää 9.9.1926, sillä silloin lähetettiin ensimmäinen radio-ohjelma Yleisradiosta eetterin yleisölle kuultavaksi. Ensimmäinen jumalanpalvelus lähetettiin suorana heti seuraavana päivänä 10.9.1926. Ensimmäinen radiohartaus lähetettiin maanantaina 7.3.1932 eli runsaat 90 vuotta sitten. Ne ovat jatkuneet lähes katkeamattomina näihin päiviin saakka. Muun muassa sota-aika aiheutti poikkeuksia lähetyksiin. Kolmen vuoden kuluttua vuonna 2026 Yleisradio ja sen ohjelmatuotanto täyttää 100 vuotta.
Radion kuunteleminen oli sen alkuaikoina hyvin erilaista kuin nykyään. Monissa romaaneissa ja elämänkerroissa kuvataan sen harrasta olemusta ja suurta ihmettä. Pentti Haanpäällä on hupaisakin kuvaus radiosta novellissaan Radioihme (1950), jossa seikkailee Iisakki Vähäpuheinen. Alkuvuosina kuunnelluimpia ohjelmia olivat uutiset hartausohjelmat.
Ensimmäinen hartaus eetteriin 1932
7. maaliskuuta 2022 tuli kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun Yleisradio lähetti ensimmäisen radiohartauden. Tuo radiohartaus lähetettiin 7.3.1932 suorana lähetyksenä Helsingin Vanhasta kirkosta ja tuossa hartaudessa puhui piispa Jaakko Gummerus. Alkuaikoina hartaudet tulivat suorina Helsingin Vanhasta kirkosta ja kuulijoita paikan päällä oli 80-100 henkilöä.
Rauhan tervehdys -lehdessä keväällä 2022 Radiohartauksen merkitystä kuvasi sen hetkinen Kirkkohallituksen tuottaja-toimittaja Pyry Paananen seuraavasti: ”Radiohartaus on ollut jo 90 vuoden ajan keskeinen lohdun ja toivon tuoja erilaisissa tilanteissa. Monille kuulijoille se on tärkeä päivittäinen rutiini, aamuin illoin, joka tarjoaa evästä jokaiseen päivään ja toisaalta rauhoittaa illalla kohti yön lepoa”.
Kuuntelijaluvut
”Radiossa on kuunneltavissa viikoittain 12 hartautta, ilta- ja aamuhartaudet”, kertoo hartauksien nykyinen tuottaja-toimittaja Kristiina Hyppölä Kirkkohallituksesta.
Kuuntelijaluvut ovat viime aikoina laskeneet. Siihen on vaikuttanut radiohartauksien ohjelmapaikka eli lähetysajankohta aamussa ja illassa. Radiohartauksia kuuntelee nykyään useita kymmeniä tuhansia ihmisiä vähemmän kuin ennen lähetysajankohdan muutoksia.
Ennen vanhaan hartaudet pikauusittiin aamuisin ja iltaisin. Ja kuuntelijaa ajatellen lähetysten kuunteluajat olivat kuuntelijaystävällisempiä. Esimerkiksi toinen aamun hartaus eli uusinta tuli kello 7.50, mutta viime vuosina hartauksien uusinnat on jätetty pois kokonaan. Tällä hetkellä aamuhartaus tulee klo 6.50 ja iltahartaus klo 18.50, eikä niitä nykyisin uusita ollenkaan.
Vielä vuonna 2015 lähetettiin aikaisin heti klo 6 jälkeen ensi lähetys ja klo 7.50 tuli uusintalähetys. Vuonna 2015 molemmilla aamuhartauksilla oli yhteensä 188 000 kuulijaa ja iltahartauksilla 70 000 kuulijaa. Nykyään luvut ovat: aamuhartaus 70 000 ja iltahartaus 60 000 sekä Yle Areenassa muutama tuhat kuuntelijaa.
Hartauspuhujat
Nykyisin Kullakin viikolla lähetetään 12 hartautta. Näistä 12 hartaudesta kymmenessä puhujat ovat evankelis-luterilaisen seurakunnan jäseniä: työntekijöitä ja maallikoita. Maalikkojen osuus hartauspuhujina on lisääntynyt. Ja se on tervetullut lisäys.
Edellä mainituista hartauksista siis kahdella ohjelmapaikalla viikossa, eli tiistai-iltaisin ja lauantaiaamuisin, radiohartauksia pitävät: Adventtikirkon, Baptistikirkon, Helluntaiseurakunnan, Vapaakirkon, Metodistikirkon, Pelastusarmeijan, Ortodoksisen kirkon, Katolisen kirkon, Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton puhujat. Näiden uskonyhteisöjen puhujat valitsee kukin kirkko- tai seurakunta itsenäisesti.
Hartauspuhujille järjestetään kahden päivän koulutus, mutta hyvät puhujat voi ilmiantaa tuottaja Kristiina Hyppölälle. Puhujien toivotaan tulevan eri puolilta maata ja olevan taustaltaan erilaisia. Hyppölä pitää tärkeänä, että muun muassa eri herätysliikkeistä tulee hartauspuhujia.
Useimmat näkövammaiset papit ovat olleet pitämässä radiohartauksia. Nykyisen tuottajatoimittaja Hyppölän mukaan on merkittävää, että saavutettavuus asiat kuuluvat hartauksissa. Saavutettavuudesta lisää tuonnempana.
Hartaudet mukana arjessa ja pyhässä
Suomen Yleisradion radiohartaudet ovat aina olleet kiinni suomalaisten arjessa ja pyhässä. Hartaudet ovat myös tuoneet lohtua vaikeina aikoina ja pyrkineet avaamaan toivon näköaloja. Jokainen radiohartaus tavoittaa yhä useita kymmeniä tuhansia kuulijoita Yle Radio 1 -kanavan ja Yle Areenan kautta. Hartaudet ovat kuunneltavissa kaksi kuukautta ensi lähetyksen jälkeen Yle Areenassa. Tämä rajaus johtuu musiikin tekijänoikeuksista. Puheohjelmia Yle Areenasta löytyy pidemmältä ajalta. Tästä yhtenä esimerkkinä on Tuula Paasivirran eli minun haastatteluni Ajan Tasa -ohjelmassa vuodelta 2013. Sen voit edelleen käydä kuuntelemassa Yle Areenassa.
Aiheet ja teemat
Nykyään lähetetään enemmän teemallisia hartauksia kuin ennen. Hartauspäivissä on tiettyjä aiheita. Suosittuja ovat keskiviikkoaamun elämänkertahartaudet. Tiistaina on muun muassa tiedehartauksia. Torstaina on yhteiskunnallisia hartauksia ja perjantai-illassa hartaat sävelet ja musiikkihartaus yhdistetään. Toki kaikille puhujille ei anneta teemaa.
Radio on ketterä media, jossa voidaan reagoida nopeasti ajankohtaisiin tapahtumiin ja kriiseihin. Tästä tuore esimerkki on presidentti Martti Ahtisaaren kuolema 16.10.2023. Uutinen kuolemasta tuli aamulla yleiseen tietoon ja piispa Teemu Laajasalo piti samana iltana suoran iltahartauden Ahtisaaren muistolle.
Keille hartaudet tehdään
”Hartauden on oltava tunnistettavasti hartausohjelma, mutta sen pitää silti avautua mahdollisimman monenlaiselle kuuntelijalle. Sitä ei tehdä pelkästään seurakunta-aktiiveille, vaan myös hänelle, joka kuuntelee sitä autoradiossa matkalla työpaikalleen tai väsyneelle kotiäidille tai -isälle, joka avaa radion keskellä perheen aamusirkusta tai hieman ennen sirkuksen alkua”, toteaa Kirkkohallituksen hartausohjelmien ohjelmapäällikkö Kimmo Saares.
Kirkkohallituksen viestintäosaston radio-ohjelmien tuottaja-toimittaja Kristiina Hyppölä suosittaa, että hartautta suunnitellessaan puhuja miettii kuulijan, jolle hän erityisesti puhuu.
”Koko maailma on Jumalan maailma tällöin hyvin monet asiat palvelevat hengellisyyttä ja hartaudessa on aina virsi tai hengellinen laulu. ”Mikään ei ole Jumalalle vierasta”.
Hyppölä painottaa, että hartaudet tehdään laajalle yleisölle ei vain kirkon sisäpiirille.
Saavutettavuus
Kirkkohallituksen saavutettavuus asiantuntija Katri Suhonen on tehnyt ohjeita taustatietoineen saavutettavuudesta hartauksissa.
”Lähtökohtaisesti Kirkon kaiken toiminnan tulee olla saavutettavaa. Saavutettava kirkko toteutuu, kun kirkkoa kehitetään yhdessä vammaisten ihmisten kanssa. ”Ei mitään meistä, ilman meitä”.
”On jokseenkin varmaa, että jokaista radiohartautta on kuuntelemassa vammainen henkilö”, mainitsee Suhonen.
”Siksi saavutettavuus ja selkeä viestintä pitää olla hartauksissa sisäänrakennettuina.
Radiohartaus on itsessään saavutettava olemukseltaan. Se mahdollistuu monelle ilman fyysisiä esteitä”, vahvistaa Suhonen.
”Hartaudessa ihminen otetaan äänellä mukaan, sanoo Hyppölä. Siten näkövammainen pääsee samalla tavalla osallistumaan hartauteen kuin muut kuulijat, koska muillakaan kuulijoilla ei ole kuvaa nähtävissä. Kuvailevuus on radion vahvuus”, pohtii Hyppölä.
Hän ottaa esimerkin pyhiinvaellushartauksista, joissa paikkoja kuvailtiin kuulijoille. Kaikki kuulijat olivat kuulon varassa mukana näillä pyhiinvaelluksilla.
Hartauspuhujana
Nyt syksyllä 2023 sain pitää kuuden iltahartauden sarjan. Se oli haastavaa ja kiinnostavaa samaan aikaan. Edellisestä hartausjaksostani on lähes 20 vuotta. Koen kehittyneeni puhujana ja maailma on hyvin erilainen nykyään kuin silloin. Nykyään joutuu harkitsemaan sanomisiaan tarkemmin eli pohtimaan sanojen merkitystä eri ihmisryhmille.
Pohdin noissa hartauksissa paljon saavutettavuutta konkreettisesti ja käytännön osallisuutta seurakunnan elämään sekä ihmistä Jumalan kuvana. Myös vammainen ihminen on Jumalan kuva. Sain yllättävän paljon positiivista palautetta luontevuudesta, ääneni sopimisesta radioon ja hartauksien sisällöistä.
Hartauksien tulee olla pituudeltaan 7-8 minuuttia. Musiikkivalinnat ovat pääasiassa virsiä. Ne nauhoitetaan etukäteen ja minäkin olin Pasilassa nauhoittamassa kaksi hartautta kerrallaan. Se on mielenkiintoista, jokainen äänitarkkailija on hyvin omanlainen työotteessaan.
Palaute
”Hartauksista tuli palautetta koronavuosina enemmän kuin nykyään”, vahvistaa Hyppölä ja jatkaa: ”Positiivinen palaute tulee yleensä hartauksien pitäjille itselleen ja kielteisempi kritiikki ja palaute tulee sekä Yleisradioon että Kirkkohallitukseen”.
Palvelua
”Radiohartauksien tarkoitus on palvella ihmisiä. Jokainen ihminen on osa suurta kuulijoiden joukkoa. Radioseurakunta on suuri seurakunta”, päättää tuottaja Kristiina Hyppölä yhteisen keskusteluhetkemme.
Sisällön jakaminen: