TAIANOMAINEN LAPPI
Teksti: Minna Mononen
Lappi on tunnettu niin revontulista ja jylhistä tunturimaisemista, laajoista erämaista, pohjoisen raikkaista tuulista kuin poroista ja ikuisesta joulustakin. Se kätkee sisäänsä paljon sellaista ainutlaatuista tunnelmaa, jota ei mistään muualta maailmasta saa. Lapin taikaa, kuten monen siellä vierailleen kuulee pohjoisinta Suomea kuvailevan. Jotta sen kaiken voi todella kokea ja käsittää, on matkustettava itse paikanpäälle ja heittäydyttävä mukaan tunnelmaan ajan kanssa rauhassa. Kiire ja liian kellontarkasti laaditut aikataulut kannattaa kokonaan unohtaa, kulkea rohkeasti sinne, minne tie kulloinkin vie ja tutustua matkan varrelle osuviin kohteisiin avoimin mielin. Lapin perinteet sekä kulttuuri tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa.
Monelle meistä, jotka emme pohjoista ennalta tunne on saattanut syntyä siitä erilaisia mielikuvia niin muilta kuulemiemme kokemusten kuin vaikkapa valokuvien ja katsomiemme televisio-ohjelmienkin kautta. Vierailtuamme Lapissa mielikuvat joko vahvistuvat tai muuttuvat toisenlaisiksi. Jokaisen kokemus on ainutlaatuinen ja sellaisenaan varmasti arvokas.
Jouduin itse odottamaan aikuisikään saakka ennen kuin sain ensimmäisen kosketukseni Lapin taikaan. Mielikuvia ja ajatuksia siitä minulla oli kuitenkin ollut jo lapsesta saakka. Kuultuani monista lähteistä lumisista tuntureista, tunnelmallisesta kaamosajasta, kirkkaina taivaalla loistavista revontulista, huskyista ja pitkin teitä vaeltavista porojoukoista olen vahvasti tuntenut, että osa minusta kuuluu Lappiin ja se kaikki on vain koettava vielä joskus juuri siinä aidossa ympäristössä, josta minulle oli paljon kerrottu. En koskaan uhrannut pienintäkään ajatusta sille vaihtoehdolle, jossa mielikuvani jonakin päivänä ehkä romuttuisivat ja Lapista jäisikin täysin erilainen käsitys tehtyäni sinne tutustumismatkan. Tiesin jo ennalta, ettei Lappi tule pettämään – ja olin siinä täysin oikeassa.
Tämän vuoden keväällä päätimme vihdoin perheeni kanssa lähteä matkaan ottamaan selvää siitä, mitä Lappi pitääkään sisällään. Läheskään kaikkiin tarjolla oleviin nähtävyyksiin ja elämyksiin emme tällä reissulla tietenkään tutustuneet, sillä aikaa oli vain viikko. Lappi on alueena laaja ja vierailemisen arvoisia kohteita pullollaan. Uutta nähtävää jäi siis rutkasti vielä uusille tuleville reissuillekin. Valitsimme matkakohteeksi Levin, josta vuokrasimme mökin ja jonka läheisyydestä löytyy paljon koettavaa. Vaikka majoituimme laskettelukeskuksen vierellä, emme käyttäneet sen palveluita kertaakaan vaan tutustuimme aivan muihin aktiviteetteihin.
Perille pääseminen oli jo itsessään tietynlainen elämys. Kahdentoista tunnin autossa istumisen päätteeksi ei voinut erehtyä sijainnista, sillä ajomatka sinne oli ollut todella pitkä. Mökin pihalla illalla seistessä olo tuntui uskomattomalta. Olinko todella vihdoin pitkän odotuksen jälkeen täällä kaiken sen mahtavuuden äärellä, josta olin paljon kuullut ja jota olin halunnut niin kovin kokea. Luontoa rakastavana ja erityisesti juuri Lapin luonnon rauhasta ja hiljaisuudesta jo vuosia haaveilleena, oli seuraavana päivänä heti ensipuhteiksi päästävä tekemään lenkki koiran kanssa paksujen lumikinosten peittämään tunturiin. En osannut odottaa kuinka erilainen tunturilenkki onkaan tavalliseen pääkaupunkiseudun pururataurheiluun verrattuna. Tunturin ylöspäin kipuaminen oli yllättävän rankkaa ja ylämäkeä sai kulkea lähes koko matkan puoliväliin saakka, kunnes edessä oli samanlainen reitti alamäkenä. Muutoin tunturiluonto oli juuri sellainen, joksi olin sen mielikuvissani rakentanut – hiljaisuus oli käsinkosketeltavaa, raikas pohjoistuuli puhalsi lempeästi ja tunsin ihanan talvipakkasen tuoksun. Lumi narskui jalkojen alla. Lapin talvi oli täydellinen, ja nautin sen luonnosta matkan jokaisena päivänä. Tunturin korkeat mäet toivat lenkkeilyyn aivan uutta tehoa ja saivat toivomaan, että tällaiset puitteet olisivat aina saatavilla. Ruskaretki on sekin tehtävä jonakin syksynä Lappiin. Silloin luonto on siellä taatusti parhaimmillaan.
Porotalous on yksi tärkeimpiä elinkeinoja Lapissa. Poroihin ja niiden hoitoon pääsee helposti tutustumaan eri puolilla Lappia. Yksi matkailijoille avoimista porotiloista on Levin Sammuntupa, jonne matkalaiset ovat tervetulleita kahville latukahvilaan hiihtoretken varrella, ruokailemaan tai muuten vain ihastelemaan pihapiirin entisaikoja henkiviä, vanhoja 1800-1900-luvuilla rakennettuja rakennuksia. Oikeaan tunnelmaan solahtaa nopeasti myös istahtamalla kotaan kuulostelemaan tulen rätinää ja nauttimaan sen lämmöstä. Paikanpäällä on mahdollista saunoa, majoittua ja varata poroajelu Lapin luonnossa. Pääsimme sattumalta seuraamaan porokoirien paimennuskoulutusta, ja porojen käyskentelyä ulkona saattoi katsella vaikka loputtomiin.
Lappi on joulumaa, ja joulun taian voi kokea siellä ympäri vuoden. Eräänä päivänä vierailimme Tonttulan elämyskylässä hieman vajaan kymmenen kilometrin päässä Leviltä. Paikanpäällä meitä odotti suuri rakennus, joka piti sisällään jouluisiksi koristellut huoneet, ihanan tunnelmallisen kahvilan sekä myymälän, josta saattoi ostaa niin joulukoristeita kuin muitakin Lappi- aiheisia matkamuistoja. Kierrellessämme elämyskylää meitä tervehtivät isokokoiset joulutontut, valaistut koristellut kuuset ja erilaiset pöydille rakennetut jouluasetelmat. Vaikka kevät teki jo tuloaan, olisi joulunviettoon kaiken sen koristelun keskellä ollut helppoa ryhtyä – vain kinkut ja laatikot puuttuivat pöydästä. Pistäydyimme kahvilassa syömässä leivonnaiset vielä ennen kuin jatkoimme matkaa.
Elämyskylän kahvilaan lappilaista tunnelmaa toi ehdottomasti eniten saamelainen musiikki, joka soi siellä tauotta. Perinteisesti saamelainen musiikki on joikua, eli improvisoitua vasta laulamistilanteessa kehiteltyä laulua. Yleensä se esitetään joko ilman säestystä tai siihen voidaan yhdistää yhden lyömäsoittimen rytmi. Joiuissa on vain muutama toistettava säe. Myös niiden tekstit improvisoidaan ja usein ne ovat hyvin yksinkertaisia. Tekstit sisältävät paljon erilaisia esimerkiksi tunteita kuvailevia vertauskuvia, joita on luontevaa ottaa saamelaisia lähellä olevasta luonnosta. Joiku vahvistaa saamelaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kertoo, että he ovat keskenään osa suurta ryhmää. Olisin voinut nauttia saamelaisesta musiikista kauemminkin. Nyt tiedän ainakin, kuinka kotiin voi saada nopeasti lappilaisen tunnelman vaikkapa poronkäristysillallisen yhteydessä tai kun ikävä pohjoiseen iskee kunnolla. Musiikki on siihen oiva ratkaisu.
Hyvin suosittua pohjoisen aktiviteettia, huskyajelua ei sovi myöskään unohtaa. Oli selvää, että koirarakkaana ihmisenä se on heti ensimmäisellä Lapin reissulla koettava. Elämys oli huikea. Vauhdin hurmaa reessä lumisessa metsässä innokkaiden koirien vetämänä ei voita mikään. Tutustuimme huskypuistoon ja ajelun päätteeksi saimme paistaa makkaraa tunnelmallisessa kodassa. Koiria sai rapsutella mielin määrin mikä oli tässä aktiviteetissa tietenkin suuri plussa.
Paljon jäi vielä kokematta, mutta onneksi Lappi ei mihinkään katoa ja sinne pääsee milloin vain. Seuraavalla kerralla haluan ehdottomasti päästä tutustumaan saamelaiseen kulttuuriin lähemmin. Siihen kiinnostavan mahdollisuuden tarjoaa esimerkiksi Inari, jossa sijaitsevat muun muassa saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja saamelaismuseo Siida. Sajoksessa voi tutustua esimerkiksi saamelaiskirjastoon ja pistäytyä ostoksilla käsityömyymälä Duodji Shopissa, jossa on vahvasti esillä saamelaisten musiikki, kirjallisuus sekä käsityöammatti. Sajos on saamelaiskulttuurin symboli, ja siihen sekä sen tapahtumiin kuka tahansa saamelaiskulttuurista kiinnostunut on tervetullut tutustumaan sen aukioloaikoina. Siidan näyttelyt ovat vahvasti yhteydessä luontoon. Ne saattelevat kävijät elävän saamelaiskulttuurin pariin ja vahvistavat kunnioitusta luontoa kohtaan. Paras tapa tutustua eri kulttuureihin on tietenkin tutustua niiden ihmisiin. Seuraavalla kerralla toivonkin tapaavani lappilaisia ihmisiä enemmän.
Lappi tuli ja jäi sydämeeni lopullisesti. Vaikka itse lähden Lapista ei Lappi koskaan lähde minusta. Ja minäkin tulen palaamaan sinne takaisin aina uudelleen ja uudelleen.
Sisällön jakaminen: