Elokuva rakastetusta Maija Isolasta

”Maija Isolan kankaat ovat olleet osa suomalaisten arkipäivää ja mielenmaisemaa jo yli 60 vuotta”

Elokuva Maija Isolasta vie katsojat lähelle häntä ihmisenä, taiteilijana, ajattelijana ja visionäärinä.

Teksti: Pilvi Meriläinen

Maija Isola on Suomen rakastetuimpien kankaiden suunnittelija. Hänen malliensa pohjalta luotiin Marimekon elämäntapafilosofia, joka kasvoi arkkitehtonisiin mittoihinsa hänen malliensa myötä, joita olivat muun muassa Unikko, Kivet, Kaivo ja Melooni. Isola oli myös kuvataiteilija.

Maija Isola -elokuvan juliste

Maija Isola syntyi 1927 Riihimäellä Arolammin kylässä. Hänen elämänsä päättyi myös Riihimäellä, Kaunismäessä 2001. Hänen tuotteliain aikansa kangasmallien suunnittelijana Marimekolle sijoittuu vuosiin 1949-87. Kuvataiteilijana hän aloitti jo 1946 jatkaen maalausten ja piirrosten tekemistä elämänsä loppuun asti. Hän matkusti paljon ja asui useissa maissa ja kaupungeissa.

   Leena Kilpeläisen käsikirjoittama, ohjaama ja kuvaama elokuva Maija Isola (Suomi 2021) näyttää, mikä oli Maija Isolan kankaiden menestyksen salaisuus, mitkä arvot olivat maailmanmatkaaja Isolan elämän keskiössä ja mikä on hänen jättämänsä perintö. Kertojina toimivat Maija Isolan päiväkirjat ja kirjeet sekä Maijan tytär Kristina Isola. Elokuva vie katsojat lähelle Maijaa ihmisenä, taiteilijana, ajattelijana ja visionäärinä. Kuulemme myös Armi Ratian (1912-1979) mietteitä sekä työnantajana että ystävänä.

Suomalaisiin koteihin ja maailmalle

Maija Isolan taiteen lähtökohta sekä maalaus- että tekstiilitaiteessa oli usein luonto sekä kansantaide ja -kulttuuri. 1950-luvun rauhanaika ja 1960-luvun suuri muuttoaalto maalta kaupunkiin olivat osaltaan vaikuttamassa Isolan menestykseen; asuinpaikan vaihdos aiheutti elinympäristön muuttumisen luonnonläheisestä urbaaniksi. Luontoaiheiset kankaat pehmensivät tätä muutosta. Kankaiden voimakkaat kuviot ja värit toimivat vastakohtana sota-ajan harmaudelle ja elvyttivät näin suomalaista mielenmaisemaa. 60-luvun pop-taiteen vaikutus kasvatti mallien kokoa arkkitehtonisiin mittoihin.

Maija Isolan kankaat ja Marimekko tekivät maihinnousun Yhdysvaltoihin 1959, kun Jackie Kennedy pukeutui Marimekkoihin presidenttikampanjan aikana. Tämän jälkeen Maijan kankaat olivat levinneet jo 48 maahan Marimekko-liikkeiden verkoston kautta.

Maija Isola, kuva Sverker Ström /Otavamedia, Journalistinen kuva-arkisto JOKA, Museovirasto

Käsittelee taiteilijuutta, henkisen vapauden tarvetta

Maija Isola-elokuva käsittelee taiteilijuutta, taiteilijan henkisen vapauden tarvetta. Tarvetta saada olla yksin, joka on edellytys taiteelliselle luovalle toiminnalle. Näiden asioiden parissa myös Maija Isola joutui kamppailemaan.

”Ohjelma käsitteli hiljaisuutta. Tunsin suurta helpotusta ja välillä ihan itketti, kun siinä puhuivat ihmiset halusta ja tarpeesta olla yksin ja hiljaa ja antoivat arvoa sille. Minulle se merkitsee myös vapautta. On niin paljon ajattelua, että ihminen joka viihtyy yksin, on jotenkin pimahtanut, omituinen, onneton ja jopa psyykkisesti sairas.”

-Maija Isola 24.2.1976

Kankaat mukana monen elämässä

”Maija Isola oli Marimekon ensimmäisiä suunnittelijoita ja työskenteli yrityksessä 38 vuotta. Hän suunnitteli Marimekolle yli 500 mallia. Hänen suunnittelemansa sisustuskankaat saivat 1950-60-luvulla aikaan vallankumouksen suomalaisten kodeissa; taide siirtyi tekstiileihin, siitä tuli helposti saavutettavaa. 1960-luvulta lähtien Isolan kankaat löysivät tiensä lopullisesti suomalaisiin koteihin”, sanoo Leena Kilpeläinen elokuvan lehdistömateriaalissa.

Maija Isolan kankaat ovat kulkeneet mukana myös Kilpeläisen elämässä.

”Ne ovat olleet minulle tuttuja lapsuudesta lähtien. Kotona oli niitä paljon. Lapsena ihmettelin muun muassa Katajat-kankaan luomaa rauhaa olohuoneen verhoissamme. Kun myöhemmin asuin kerrostalossa, Maija Isolan punasävyinen Lyhty-kangas toi asuntoon kodin tuntua. Tällaisia tarinoita löytyy Suomesta varmasti satojatuhansia. Maija Isolan kankaat ovat olleet osa suomalaisten arkipäivää ja mielenmaisemaa jo yli 60 vuotta.”

Rakastettu Unikko-kangas.

Tunnetuksi taiteilijana

Kirja Maija Isola – elämä, taide, Marimekko (Designmuseo 2005) ja vuonna 2005 Designmuseossa ollut Maija Isola-näyttely innoitti Leena Kilpeläistä. Häntä kiinnosti erityisesti Kristina Isolan kirjoittama kirjan ensimmäinen osa, Maijan elämän tarina, jossa oli otteita kirjeistä ja päiväkirjamerkintöjä. Kilpeläinen päätteli, että kirjeitä on oltava lisää.

Maija Isola-elokuvalle on tilausta myös siksi, että hän on suomalaisille tuntematon henkilönä, vaikka hänen mallinsa ovat olleet suosittuja.

-Kristina Isola on ollut mukana elokuvan alusta asti. Kristinalle on ollut tärkeää, että Maija tulee suomalaisille tunnetuksi taiteilijana, Kilpeläinen kertoo.

Mielenkiintoinen matka

”Elokuvassa liikutaan eri vuodenajoissa. Visuaalinen kerronta rakentuu Maijan elämään vaikuttaneista tapahtumista. Ajassa ja paikassa liikutaan arkistomateriaalien ja animaatioiden avulla.”

-Maijan kangasmallien synty oli usein sidoksissa hänen maalaustaiteeseensa, ympäröivään kulttuuriin ja luontoon. Nämä liukumat aistimuksista toteutukseen ilmaistaan leikkauksen ja animaation avulla. Lisäksi nähdään hänen maalauksiaan ja piirroksiaan sekä valokuvia.

”Tunnelma on seikkailullinen, yllätyksellinen ja elämän kaikissa soinnuissa soiva.”

-Elokuvan teko on ollut hyvin mielenkiintoinen matka, Leena Kilpeläinen sanoo.

-Maija Isolan kankaat ovat yhdistäneet suomalaisia ja yhdistävät yhä.

Lähteet: Wikipedia/Maija Isola

              Suomen Filmikamari/Pressit/Maija Isola/mediainfo/Maija Isola-elokuva/Ohjaajan sana

              Leena Kilpeläisen puhelinhaastattelu

Katso tästä elokuvan esittelyvideo

Sisällön jakaminen: