UUSIMMAT JUTUT

Sorjosen elokuvan julisteessa Ville Virtanen

Odotettu Sorjonen: Muraalimurhat-elokuva ensi-illassa huomenna keskiviikkona 27.10.

Teksti: Pilvi Meriläinen

Sorjonen-menestyssarjaan perustuvan elokuvan pääosissa nähdään Ville Virtanen, Anu Sinisalo ja Sampo Sarkola. Sen on ohjannut Juuso Syrjä.

Rikostutkija Kari Sorjonen (Ville Virtanen) joutuu kohtaamaan uransa vaikeimman rikostapauksen juuri silloin, kun hän painii omien demoniensa kanssa. Pasilan juna-aseman betoniseinästä löytyy verellä maalattu muraali, joka esittää Suomen tunnetuinta sarjamurhaajaa Lasse Maasaloa (Sampo Sarkola). Kuvan viereen on kirjoitettu teksti ”Tehdään maailmasta parempi paikka.” Samanaikaisesti sosiaalisessa mediassa leviää kylmäävä kysely, jossa some-kansa on äänestänyt henkilöistä, joita ilman maailma olisi parempi paikka. Kun näitä kiistanalaisia henkilöitä alkaa kadota ja ensimmäinen ruumis löytyy, on selvää, että joku on ottanut oikeuden omiin käsiinsä. Kuka on tämä Tuomariksi itsensä nimennyt henkilö, miten katoamiset liittyvät toisiinsa ja miten elinkautista istuva Maasalo liittyy tapaukseen? Sorjonen saa huomata, että jotkut tapaukset pääsevät syvälle ihon alle.
Sorjonen: Muraalimurhat-elokuvan (Suomi 2021) on käsikirjoittanut Sorjonen-konseptin luoja Miikko Oikkonen sekä Antti Pesonen.

Kari Sorjonen ja elokuvan roisto Lasse Maasalo keskustelevat.

Kari Sorjonen (Ville Virtanen) ja elokuvan roisto Lasse Maasalo(Sampo Sarkola) keskustelevat. Kuvat Kimmo Korhonen / Fisher King. Kuvat suurenevat hiirellä klikkaamalla.

Lena Jaakkola (Anu Sinisalo) osoittaa laiturilla seisovaa Kari Sorjosta (Ville Virtanen) pistoolilla.

Lena Jaakkola (Anu Sinisalo) osoittelee Ville Virtasta pistoolilla.

Ihanteellinen tilanne

-Kun kesällä 2015 menin ensimmäisen kerran tv-sarja Sorjosen (Yle TV1 2016-2020) kuvauspaikalle, en olisi arvannut minne Sorjonen meidät kuljettaisi. Sarjan kolmella kaudella saimme faneja ympäri maailmaa muun muassa Brasiliasta, Argentiinasta, Intiasta ja Yhdysvalloista, mutta erityisesti Suomesta, jossa katsojat ottivat Sorjosen omakseen. Neljättä kautta kyseltiin jatkuvasti ja moni oli huolissaan, kuka rikokset nyt ratkaisisi. Tajusimme, että meidän täytyy lunastaa nämä odotukset ja tehdä se isosti. Oli aika siirtää Sorjonen Lappeenrannasta valkokankaalle, ohjaaja Juuso Syrjä kertoo.
Syrjä on ainoana ohjaajana mukana sarjan kaikilla kolmella tuotantokaudella ja hän toimi kolmannen kauden pääohjaajana. Hän oli syvällä Sorjosen maailmassa.
-Sorjosesta on muodostunut meille perhe, joka on hioutunut huippuunsa. Meillä on pitkä historia myös monen roolihahmon kanssa, mutta tiesimme, että historia on meille elokuvaa tehtäessä mahdollisuus, ei painolasti. Tiesimme millaisia roolihahmot ovat, miten he reagoivat tilanteisiin ja käyttäytyvät. Se oli ihanteellinen tilanne. Tämä kaikki mahdollisti meille erityisen rehellisen ja aidon tavan työkennellä. Elokuvassa saisimme tilaisuuden päästä yhä syvemmälle roolihahmoihin ja tapahtumiin.
-Keväällä 2020 meillä oli huikea käsikirjoitus, johon sukelsimme. Tämän elokuvan voimavara ovat hienosti kirjoitetut, vahvat ja huikeasti näytellyt hahmot: erityisesti huippututkija Kari Sorjonen, entinen FSB-agentti Lena Jaakkola ja sarjamurhaaja Lasse Maasalo, joiden harteilla elokuva lepää. Olen ohjaajana kiitollinen näyttelijöille heidän rohkeudestaan, rehellisyydestään, avoimuudestaan sekä tarkasta työskentelystään.
Analysoidessaan käsikirjoitusta Syrjä tarttui sanaan trauma. Hän oli juuri lukenut Harri Virtasen kirjan Trauma ja rakkaus (SKS Kirjat 2019) ja ymmärsi, että käsikirjoituksessa käsiteltiin juuri samoja asioita. Rikosten ja pahojen tekojen motiivit ovat aina henkilökohtaisia. Tekojen taustalla on elettyä elämää ja usein jokin vanha teko tai trauma voi olla laukaiseva tekijä. Trauma on osa elämää ja eläminen ilman trauman kohtaamista on harvinaista. Traumat kuuluvat elämän ennakoimattomuuteen ja haurauteen. Kyse on siitä, miten niitä asioita käsitellään.
-Myös tämän elokuvan henkilöillä on traumoja, Syrjä toteaa.
-Tutkiessamme pahuutta tarkastelimme myös psykoanalyytikko C.G.Jungin näkemystä, jossa ihmisen mieli jakautuu tietoiseen ja tiedostamattomaan osaan. Jungin nimeämään Varjoon eli tiedostamattomaan osaan on sysätty uhkaavia ja pelottavia asioita. Elokuvassa katsotaan syvälle Varjoon, jotta voidaan saada aikaan hyviä tekoja. Sillä ajatuksella, että kun katsoo tarpeeksi kauan synkkyyteen, alkaa huomata että sieltä katsotaan takaisin.
Elokuva kuvattiin vuosi sitten, ja korona aiheutti haasteita.
-Kaikkiin paikkoihin ei koronan takia päässyt kuvaamaan ja kokoontumisrajoitusten takia piti kuvata ihmiset erikseen. Kokoontumisrajoitusten takia myös kuvauspaikkoja lähti alta, koska meitä ei uskallettu päästää paikkoihin.

Elokuva itsensä kohtaamisesta ja toivosta

-Tämä ei kuitenkaan kerro pahuuden voitosta, vaan itsensä kohtaamisesta ja toivosta. Matka ei ole päähenkilöille helppo, eikä kukaan ole turvassa, Juuso Syrjä sanoo.
Hän on ylpeä ja onnellinen elokuvasta ja kokemuksistaan, ja lupaa katsojille nautinnollisen matkan pimeyteen – tekemään maailmasta parempaa paikkaa.
-Tämän elokuva ja tv-sarja on merkinnyt minulle todella paljon. Nuoren pojan unelmani päästä elokuvaohjaajaksi on toteutunut. Se on ollut pitkä tie. Olen tehnyt paljon töitä. Kun aloimme tehdä Sorjonen-sarjaa, emme aavistaneet kuinka paljon katsojia se saisi.
Netflixin kautta sarja, nimellä Bordertown levisi räjähdysmäisesti. Se on myyty yli 180 maahan.
Myös elokuva esitetään Netflixissä. Netflix on Ylen kanssa sen tärkein rahoittaja. Sorjonen: Muraalimurhat on ensimmäinen kotimainen elokuva, jonka Netflix on tilannut.

Maailmasta parempi paikka

-Olen kulkenut roolihahmoni Lena Jaakkolan kanssa monta vuotta, joten tämä on paluu tuttuun rooliin, Anu Sinisalo kertoo.
-Käsikirjoitusvaiheessa keskustelin Miikko Oikkosen kanssa paljon Lenasta. Millainen tarina on hänen kannaltaan ja millainen hän on. Päätimme pitää Lenan yhä omanlaisenaan, emmekä muuttaisi häntä liikaa.
Vaikka Sinisalo on näytellyt Lenaa pitkään, roolihahmo on yllättänyt hänet aina. Niin nytkin.
-Esimerkiksi siten, että näyttelen tietyllä tavalla, mutta jälkeenpäin huomaan, ettei se mennytkään ihan kuten luulin. Mutta se on ollut ihanaa. Lähtökohtamme on, että tiedämme mitä teemme; kohtausten sisällön ja repliikit, mutta emme lataa kohtauksia liian täyteen, vaan katsomme mitä tapahtuu ja mikä on tulos. Meillä oli käytössämme kaikki mitä olimme sarjan teossa vuosien aikana oppineet.
Kun kuvaukset alkoivat, hänestä tuntui hyvältä palata tutuun työryhmään, kuin olisi jälleen perheensä parissa. Vaikka elokuva perustuu menestyssarjaan, Sinisalo ei kokenut sen aiheuttavan hänelle ylimääräistä painetta tai jännitystä.
-Lena tuli syvältä muististani ja kokemuksistani.
Roolihahmo on hyvin toiminnallinen. Se on fyysisempi kuin muut joita hän on näytellyt. Vastaavia rooleja naiset näyttelevät Suomessa yhä harvoin.
-On ollut myös haasteellista, mutta olen aina saanut apua ja tukea monelta taholta. Lena ei myöskään ole henkisesti kepeimmästä päästä. Kaikki on sujunut kuitenkin hyvin.
-Tämä elokuva pureutuu nykypäivään. Käsittelee muun muassa sosiaalista mediaa ja viharikoksia. Kun kommunikoimme yhä enemmän kasvottomasti toistemme kanssa, helposti hämärtyy, mikä on sopivaa ja soveliasta. Betoniseinästä löytyvä teksti ”Tehdään maailmasta parempi paikka” on osuva.
Tämän elokuvan innoittamana – ja muutenkin – haluan tehdä maailmasta paremman paikan. .
Kun on tullut yleiseen tietoon että elokuva on tekeillä, Anu Sinisalo on saanut paljon viestejä – niitä on tullut ympäri maailmaa – että elokuvaa odotetaan. Ne jotka eivät ole tienneet siitä, ovat kyselleet tuleeko Sorjoselle jatkoa.
-Tämän elokuvan voi katsoa, vaikka ei ole nähnyt sarjaa, Sinisalo suosittelee.
Vuonna 2007 hän sai parhaan naisnäyttelijän Venla-palkinnon roolistaan Sorjosessa.

”Kari Sorjosta ei ole käsitelty loppuun”

Ville Virtanen laittoi kroppansa likoon valmistautuessaan elokuvaan. Hän laihdutti 18 kiloa, kasvatti hiuksia ja partaa sekä treenasi pöytätennistä.
Hän iloitsee kun elokuva tehtiin tutulla työryhmällä – ohjaaja Juuso Syrjän kanssa oli tullut läheinen suhde. Koko työryhmä jatkoi ikään kuin siitä mihin he viimeksi jäivät.
-Kun teimme tätä elokuvaa, meillä oli käytössämme vähemmän käsikirjoituksen sivumääriä kuin tehdessämme sarjaa. Se edesauttoi että saimme tehdä yksityskohtaisempaa työtä. Lisäksi näyttelijöillä oli oma tila, jossa sai olla rauhassa ja keskittyä kohtausten välillä. Tämä on hyvin harvinaista suomalaisissa tuotannoissa. Siinä toteutui toiveeni, että työskentelisin sellaisissa olosuhteissa. Se on jäänyt mieleeni.
Virtanen tunsi itsensä poikkeuksellisen vapaaksi kameran edessä.
-Kun lisäksi olen tehnyt kaikkiaan pari tuhatta kohtausta Kari Sorjosta näytellen, luotin, että jopa hänkin tietäisi miten teen. Meillä on pitkä historia, ja hänessähän on minua.
Virtasen mieleen on jäänyt myös sarjan luojan Miikko Oikkosen hyvä käsikirjoitus. Se oli kaiken ydin. Hän tunsi voivansa luottaa siihen. Virtanen ja Oikkonen ovat tunteneet toisensa pitkään.
-Tiesin, että tarina on hyvä, ja se mitä roolihahmoni käy läpi ja joutuu kohtaamaan, tuodaan esiin tuoreesti. Kari Sorjonen painii demoniensa kanssa. Hänen herkkyytensä on korostunut entisestään ja hänellä on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, osin siksi, koska hän on menettänyt vaimonsa. Nyt lähdetään siitä, ettei hänellä ole kontaktia ulkomaailmaan ja hän pelkää sisäistä maailmaansa. On hyvin hankalassa ja henkisesti ahtaassa tilanteessa. Työ traumatisoi häntä, mutta se on myös asia, joka pitää hänet kiinni elämässä. Hän on mielenkiintoisen ristiriitainen, jälleen, Virtanen kuvailee.
Hänellä on vahva olo siitä, ettei Kari Sorjosta ole käsitelty loppuun.
Näytteleminen menestyssarjassa on ollut Ville Virtaselle hyödyksi hänen työssään. Se on ollut palkitsevaa monin tavoin. Hän on asunut Ruotsissa kuusi vuotta.
-Olen esimerkiksi saanut Ruotsissa isompia ja parempia rooleja. Tavoitteita on täyttynyt.
Hän ei halua luonnehtia mikä on Sorjonen: Muraalimurhat -elokuvan sanoma. Sen voi jokainen katsoja itse löytää.
-Suomessa tehdään vähän trillereitä. On hämmästyttävää että niin on. Siitäkin syystä tälle elokuvalle on suuri tilaus. On kiinnostavaa, miten tämä otetaan vastaan.

Elokuvan henkilöitä: Katia Jaakkola (Lenita Susi).

Elokuvan henkilöitä: Katia Jaakkola (Lenita Susi).

Lena Jaakkola (Anu Sinisalo) vanhan bussin vierellä

Lena Jaakkola (Anu Sinisalo)